Puolen miljoonan paluumuuttajan vaikutus Portugalin työmarkkinoihin ei vastannut taloustieteellisen tutkimuksen valtavirran käsityksiä, kävi ilmi tuoreesta väitöstutkimuksesta. Sen sijaan työmarkkinat reagoivat talousteorian perusperiaatteiden kysynnän ja tarjonnan mukaan: työntekijöiden määrän lisääntyminen alensi keskimääräistä työn tuottavuutta sekä palkkatasoa.
Turun yliopistossa perjantaina väitellyt Erik Mäkelä käsitteli väitöstutkimuksessaan ajankohtaisia teemoja menetelmällä, jonka avulla pyritään arvioimaan harjoitetun politiikan vaikutuksia talouteen.
– Uusien tilastollisten menetelmien avulla on mahdollista parantaa empiirisen analyysin laatua ja tarjota aiempaa luotettavampia tutkimustuloksia yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi, Mäkelä sanoo Turun yliopiston väitöstiedotteessa.
Mäkelä analysoi väitöstutkimuksessaan yli puolen miljoonan paluumuuttajan suuruisen maahanmuuton vaikutuksia Portugalin työmarkkinoihin 1970-luvulla. Mäkelä havaitsi maahanmuutolla olevan taloustieteellisen tutkimuksen valtavirrasta poiketen merkittävä negatiivinen vaikutus työmarkkinoiden lopputulemiin.
Tutkimustulosten mukaan Portugalin työmarkkinat reagoivat työvoiman tarjonnan kasvuun talousteorian mukaisesti: työntekijöiden määrän lisääntyminen alensi keskimääräistä työn tuottavuutta sekä palkkatasoa.
‒ Maahanmuuton negatiivinen vaikutus palkkoihin näkyy erityisen voimakkaana matalan koulutustason ammateissa maatalous- ja rakennussektoreilla. On kuitenkin syytä muistaa, että talouden rakenne 1970-luvun Portugalissa poikkeaa merkittävästi nykyisistä teollisuusmaista, Mäkelä huomauttaa.
– Lisäksi entisistä siirtomaista, Angolasta ja Mosambikista, muuttaneet ihmiset puhuivat äidinkielenään portugalia ja olivat keskimäärin kantaväestöä koulutetumpia. Tässä mielessä tutkimustulokset eivät ole suoraan yleistettävissä Euroopan tämän hetkiseen maahanmuuttokriisiin. Portugalin tapaus tarjoaa kuitenkin ainutlaatuisen asetelman suurimittaisen maahanmuuton vaikutusten ymmärtämiseksi, Mäkelä toteaa.
Työperäisen maahanmuuton vaikutuksista tuottavuuteen ja palkkatasoon on käyty hiljattain keskustelua muun muassa professori Matti Virénin kirjoittamassa, heinäkuussa julkaistussa Suomen Perustan raportissa, jota kommentoi syyskuisessa keskustelutilaisuudessa myös kokoomuksen kansanedustaja, taloustieteilijä Juhana Vartiainen.
Mäkelän väitöskirjan tulokset tukevat Virénin pohdintoja, kun Vartiainen edustaa enemmän taloustieteellisen tutkimuksen valtavirtaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Brutaaleja graffiteja julkisilla paikoilla, joissa veitsi on isketty Riikka Purran rintaan. Mielenosoituksessa banderolli, jonka kuvassa leikataan Purralta pää, tappouhkauksia sosiaalisessa mediassa ja kannustuksia tehdä perättömiä ilmiantoja ministeri Purrasta mielenterveyshuoltoon. Nyt riittää, vaatii perussuomalaisten naisjärjestö - ajojahdin on päätyttävä!
