

Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (vas), oikeus- ja työministeri Jari Lindström sekä eduskunnan puhemies Maria Lohela perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Porissa maanantaina 29. elokuuta 2016. / Jussi Nukari
Työllisyyspakettia rakennetaan huhujen varjossa, päätös tulee budjettiriihessä
Budjettiriiheä on lähestytty radiohiljaisuuden merkeissä, jossa tyhjyyttä täyttävät lehdistön esiin nostamat huhut. Eniten askarruttaa hallituksen työllisyyspaketti, joka tekeekin budjettiriihestä tavallista merkittävämmän, budjettiriihi kun sinällään sujuu nykyään ripeään tahtiin. Riihi alkaa keskiviikkona.
Perussuomalaisten tärkein vaatimus liittyy työllisyyteen: yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät pitää päästää eläkkeelle, rajana voisi olla viisi vuotta työttömänä. Puheenjohtaja Timo Soini vaatii, että tämän täytyy sisältyä neuvottelujen tulokseen. Tämä on mielekästä, koska vain prosentti yli 60-vuotiaista pitkäaikaistyöttömistä työllistyy.
Työllisyyspaketin tahti?
Hallitus esiintyy yhtenäisesti työllisyyspaketin tukena. Mutta se ei estä asiasta käytäviä spekulaatioita. Talouselämä-lehti uumoili viime lauantaina, että työllisyyspaketti saattaisi lykkääntyä kehysriiheen eli ensi kevääseen saakka. Lehden mukaan tämä perustuisi siihen, että monet keinot vaativat laintasoista valmistelua. Mutta taustalla olisi myös puolueiden erimielisyyttä: Talouselämä kirjoittaa ”kokoomusvyörytyksestä”, jossa työllisyyskeinot ovat liian rankkoja perussuomalaisille ja keskustalle.
Hallitus vastasi jo aikatauluun, ei keinoihin
Talouselämän arvio tuntuu yllättävältä sitä vasten, että hallitus piti jo torstaina tiedotustilaisuuden työllisyyspaketin edistymisestä ja aikatauluista. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) olivat juuri neuvotelleet työmarkkinajärjestöjen kanssa työllisyyskeinoista.
Lindström selvitti, että käytiin rakentava keskustelu, jonka sisältöä eli työllisyyskeinoja hän ei halua nyt avata. Päätös tehdään budjettiriihessä. Osaa asioista kehitellään kuitenkin senkin jälkeen.
– Kävimme rakentavan keskustelun heidän kanssaan työllisyystoimenpiteistä ja he kertoivat omia ehdotuksiaan. Vaihdoimme ajatuksia ja prosessi jatkuu. Tarkoitus on tavata ennen varsinaista deadlinea eli budjettiriihtä, Lindström sanoi.
Järjestöt voivat esittää keinoja itse
Hän valotti vielä hallituksen ideaa: saada työmarkkinajärjestöt ehdottamaan hyviä keinoja itse.
– Takana on ajatus, miten pitkäaikaistyötön saa jalan oven väliin. Tämä oli viestimme: kertokaa meille, miten te tekisitte sen, Lindström kertoi.
– Ensi viikolla on aika tehdä päätöksiä, Lindström povasi.
Lindströmin mukaan päätös tehdään monien esitysten pohjalta, joita on nyt pöydässä. Ratkaisua tehdessä kunnioitetaan kilpailukykysopimusta eli esimerkiksi paikallista sopimista ei avata uudelleen.
Keskustelu jatkuu riihen jälkeenkin
Orpo sanoi, että keskustelut jatkuvat toki budjettiriihen jälkeenkin.
– Ei yhdessä viikossa voi kaikkea ratkaista. Tarvitaan lukuisia toimia, tämä on pitkä tie. Pitää saada ”bumtsi” päätöksiä aikaan budjettiriihessä, sitten valmistelu jatkuu varmasti kohti kehysriihtä ja puoliväliriihtä ja siellä on seuraava tarkastelupiste, Orpo valotti.
Tämän valossa Talouselämän väite työllisyyspaketin lykkääntymisestä ei pidä paikkaansa.
– Me keskustelemme työmarkkinaosapuolten kanssa, kuuntelemme heitä, mutta hallitus tekee päätökset, Lindström totesi.
Budjettiriihi alkaa keskiviikkona ja päättyy aikataulun mukaan torstaina.
Budjetin hyviä uutisia on ICT-alan liittyminen kiky-sopimukseen, mikä nostaa osallistumisasteen yli 91 prosenttiin ja tuo 100 miljoonaa euroa lisää veronalennuksiin. Veroale kasvaa näin 515 miljoonaan euroon.
Riihessä puhuttaneen siitäkin, paljonko työtön saa tienata ja miten työssäkäymistä entistä kauempana tuetaan, monen muun asian ohella.
VM:n budjettiesitys on loppusummaltaan noin 55 miljardia euroa. Se kasvanee käsittelyssä hieman.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pitkäaikaistyöttömien eläkearmahdus perussuomalaisten tavoitteeksi – ”Vain yksi sadasta työllistyy”

Lindström: Hallitus ottaa työttömästä kopin, eikä pane häntä koppiin istumaan
Viikon suosituimmat

Perussuomalaisten tappamisella uhkaillut ehdolla eduskuntavaaleissa – vasemmistolainen väkivaltaretoriikka yleistynyt ja normalisoitunut
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Esa Annala on uhkaillut perussuomalaisten tappamisella. Väkivaltaiset puheet vaikuttavat kuuluvan vasemmistolaisten vakiovarustukseen.

SDP lupaa veronkiristyksiä ja aikoo palauttaa rahat järjestörälssille
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.

SDP:n Heinäluomalta kuppi nurin islam-kritiikistä – Vigelius: ”Kyse on tilastollisista tosiasioista”
Perussuomalaisten Joakim Vigeliuksen mukaan maahanmuuttopolitiikassa ei voida edetä sillä periaatteella, että tosiasioista tulee vaieta, jos joku kokee ne epämiellyttäviksi. Tämä ei miellytä SDP:n Eveliina Heinäluomaa.

Kuljettajien koti-ikävään vetoava vaalimainos suututti bussikuskit – jäivät joukolla saikulle
Göteborgin alueen julkista liikennettä operoiva Västtrafik on päättänyt poistaa ruotsidemokraattien vaalimainokset Skaraborgin alueen busseista. Yhtiön johto teki päätöksen sen jälkeen, kun useita bussinkuljettajia jäi sairauslomalle protestiksi hallituksen tukipuolueen vaaliviestille.

Toimittaja Anu Partanen kiistää Yle-työsuhteen – osallistuu silti Jälkiviisaiden sisällön suunnitteluun palkkiota vastaan
Yleisradio maksaa Jälkiviisaat-ohjelman vakiovieraalle Anu Partaselle toistuvaa korvausta esiintymisistä, joiden sisällön suunnitteluun hän myös osallistuu. Partanen kuitenkin kiistää olevansa Ylen palkkalistoilla. Journalistin ohjeiden näkökulmasta kokonaiskuvio näyttää sangen hämmentävältä.

SDP aiheutti itse ongelmat, nyt esittää maahanmuuton kiristyksiä – ”Kun todellisuutta ja täysin tietoisten tekojen seurauksia ei enää pääse karkuun, alkaa tällainen veivaus”
Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.

Päivän pointti: Valtamedia väittää Ceutan laittomien rajanylittäjien olevan siirtolaisia tai paperittomia

Piisinen nauraa demarien takinkäännölle: ”Toverit vetivät lennosta maiharit jalkaansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen on huvittunut SDP:n äkkikäännöksestä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa. Demarit vaativat nyt muun muassa kovia rangaistuksia katujengeille ja tukien leikkauksia kielenopiskelun laiminlyöjille, vaikka puolue vastusti pitkään vastaavia perussuomalaisten esityksiä. Piisinen toivottaa demarit tervetulleiksi todellisuuteen, mutta kyseenalaistaa samalla puolueen uuden linjan uskottavuuden.

Lehtinen: Vasemmistoliiton kansanedustaja vähättelee äärivasemmiston uhkaa – ”Vasemmisto tekee toiseksi eniten terrori-iskuja”
Europolin julkaiseman raportin mukaan EU-maissa tehtiin 45 terrori-iskua viime vuonna. Terrori-iskujen kärkisijalla olivat jihadistit, jonka jälkeen toisena tulivat vasemmistolaiset ja anarkistit.

Vigelius: Rikollisille ulkomaalaisille automaattinen karkotus ilman viranomaisten harkintaa
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius esittää rikollisille ulkomaalaisille karkotusautomaattia esimerkkinä toimista, joilla maahanmuuttopolitiikkaa voitaisiin entisestään tiukentaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













