Useita kuolleita tälläkin viikolla Ruotsin ammuskeluissa – jengien terrori ulottuu jo kunnallishallintoon asti

Jengiväkivalta jatkuu, aseet puhuvat ja surullisia uutisia tulee Ruotsista lähes päivittäin. Rikollisten väkivallan kehä laajenee ja nyt kohteena ovat myös julkisen sektorin työntekijät.

Maanantaina illalla ammuttiin kaksi nuorta miestä hengiltä Tukholman Tenstassa. Aftonbladetin mukaan kyseessä oli rikollisjengien välienselvittelystä. Edellisestä ammuskelusta kyseissä ongelmalähiössä oli viikko aikaa. Tekoa tutkitaan murhan yrityksenä.

Pelkästään Tukholman Järvan alueen ongelmalähiöissä (Tensta, Rinkeby, Kista, Hjulsta, Husby, Akalla) on tänä vuonna tilastoitu 11 ammuskelua. Ketään ei ole pidätetty teoista epäiltyinä. Lisää surullisia uutisia on odotettavissa:

– Riski on todellinen, sillä konfliktit alueella jatkuvat. Emme saa luovuttaa vaan jatkamme yhteistä taistelua, tämä on saatava loppumaan, lausuu Järvan vt. poliisipäällikkö Anders Djurestad.

Koko Ruotsissa oli elokuun puoliväliin mennessä tilastoitu 192 ammuskelua ja kuolleiden lukumäärä oli 26 (ei sisällä maanantain uhreja).

Rikolliset uhkailevat kunnan työntekijöitä

Poliisi tuntuu olevan voimaton kasvavan jengiväkivallan edessä ja huoli kasvaa muuallakin virkakunnassa, erityisesti kunnissa. Tutkija Anna Hedin Ekströmin raportista käy selville, että uhkailun, vaikenemiskulttuurin ja rasistiksi leimautumisen pelon myötä Göteborgin kaupungin työntekijöistä on tullut tai tulossa rikollisten työkaluja.

Tyypillisin esimerkki Göteborgissa sisäistetystä vaikenemisen kulttuurista on se, että kunnan työntekijät eivät tee rikosilmoitusta itseensä kohdistuneista tai todistamistaan laittomuuksista, rikollisten painostuksen pelossa.

– Jos he vaikka ylittävät torin matkallaan työpaikalleen ja näkevät avointa huumekauppaa, he tekevät kaikkensa, etteivät huomaisi rikollista toimintaa, sanoo tutkija Hedin Ekström.

Rasismikortti heilahtaa herkästi

Raportin mukaan haluttomuus puuttua rikollisuuteen johtuu useammastakin syystä ja pelko uhkailun kohteeksi joutumisesta on niistä päällimmäinen. Painostus on voinut olla luonteeltaan niin vakavaa, että vaikkapa lapsen huostaanotossa mukana ollut työntekijä on muuttanut muualle terveyden tai hengen menettämisen pelossa.

Henkilökunnalla on ollut epävarmuutta myös työnantajan tuesta vaikeuksien kohdatessa. Tutkijan mukaan pikkupomot ja päälliköt vaikenevat, koska he eivät halua antaa johdolle kielteisiä viestejä yksiköistään.

Kolmas vaikenemisen syy ovat työntekijöiden henkilökohtaiset mielipiteet, jotka eivät ole linjassa kunnan virallisen linjan kanssa. Kyse voi olla vaikkapa tasa-arvoisesta opetuksesta tai kunniaväkivallasta.