

LEHTIKUVA
Uusi hallitus on vahvasti sitoutunut korjaamaan julkista taloutta: ”Tavoitteena kilpailukykyinen ja yrittäjämyönteinen Suomi, joka houkuttelee investointeja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi hetki sitten tiedotustilaisuudessa, että lähtökohta hallitusneuvotteluille ja uuden hallituksen työlle on ollut julkisen talouden kehno tilanne, joka on myös vaikeuttanut työtä. Uuden hallituksen ohjelman keskeisiin osiin kuuluu Kasvun kaava. Se sisältää massiivisen paketin toimenpiteitä. – Me päätyimme lähteä urakkaan, koska jonkun siihen on pakko tarttua.
Riikka Purra kertoi, että neljä hallituspuoluetta on yhdessä sitoutunut julkisen talouden voimakkaaseen korjaamiseen, mikä edellyttää hallitusohjelmassa kuvattuja päätöksiä.
– Se edellyttää priorisointia, tärkeysjärjestystä, rakenteellisia uudistuksia ja kyllä – myös vaikeita päätöksiä.
Purra kuvasi Suomea yhdeksi maailman menestyneimmistä maista, jota selvästi kuitenkin vaivaa pysähtyneisyyden tunnelma – ehkä myös hieman pöyhkeyskin. Ikään kuin varaa olisi siihen, mihin ei oikeasti ole.
– Samaan aikaan, moni aivan perusasia on rapautunut. Jos huipulta putoaa, on yleensä tehnyt jotain väärin. Mitä virheitä ja miten me aiomme korjata ongelmat?
– Tarvitsemme kasvua, mutta se pelkästään ei riitä. Eikä se voi perustua pelkkiin toiveisiin, joita kepeästikin heitellään jokaisesta poliittisesta suunnasta, Purra sanoi.
Helpottaa yrittäjyyttä ja vähentää sääntelyä
Purra lupasi, että uuden hallituksen ohjelman keskeisiin osiin kuuluu Kasvun kaava. Se sisältää massiivisen paketin toimenpiteitä.
– Tavoitteenamme on kilpailukykyinen, yrittäjämyönteinen Suomi, joka houkuttelee investointeja. Se, että vuonna 2031 Suomi on maailman mielenkiintoisin maa investoida ja luoda uutta.
Hallituksen tavoitteena on kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvu sekä teollisten työpaikkojen säilyminen ja lisääminen Suomessa. Hallitus laatii vaalikauden alussa teollisuuspoliittisen strategian.
Purra totesi, että hallitus helpottaa yrittäjyyttä ja samalla vähentää sääntelyä ja byrokratiaa.
– Hallitus sitoutuu siihen, ettei yritysten hallinnollinen taakka hallituskauden aikana kasva. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa oleellista on, että työllisyys paranee, työ kannattaa ja kannustaa, työllä tulee toimeen ja työ on kaiken perusta.
Työkykyiset töihin
Työn heikko kannustavuus on merkittävä ongelma ja samalla yksi syy työvoimapulan takana. Purra sanoi, että hallitus lisää selvästi työn kannustimia.
– Jokaisen työkykyisen ja työikäisen velvollisuus on osallistua kykyjensä mukaisesti työmarkkinoille. Sosiaaliturvaa uudistetaan kannustavampaan suuntaan. Keskeisin tavoite on luoda yleistuki, joka kattaa perusosan elämiseen, asumisosan ja harkinnanvaraisen turvan viimesijaiseksi turvaksi.
– Samaan aikaan työmarkkinoilla yleissitovuus säilyy nykylaajuudessaan. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan pituus säilyy myös, mutta sen määrää porrastetaan. Yleissitovien työehtosopimusten paikallinen sopiminen laajennetaan koskemaan myös järjestäytymätöntä työmarkkinakenttää.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yleissitovat työehtosopimukset yrittäjämyönteisyys työn kannustimet rakenteelliset uudistukset tärkeysjärjestys Työmarkkinat Investoinnit Julkinen talous Riikka Purra Talouskasvu Vienti hallitus työllisyys Kilpailukyky Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Neljän puolueen neuvottelutulos julkistettu, näin ministeripaikat jakautuvat

Työn tekemisestä tulossa kannattavampaa – Purra: ”Hallitus pyrkii parantamaan työn kannustimia”

Hallitusohjelman kasaaminen etenee – Purra: Lisää työtä ja yrittämistä Suomeen – ”Jotta työ kannattaa ja myös palkitsee”

Koskenkylä: Yrittäjyyden ja yritysten kasvun edistäminen tulisi ottaa keskeiseen asemaan – ”Työllisyyden tulisi kasvaa jatkossa vain yrityssektorilla”

Valtion talous on karmeassa kunnossa Marinin velkahuikkahallituksen jäljiltä: Vuosina 2019-2023 lisää velkaa kertyi jopa liki 40 miljardia

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johto: Hallitusohjelmassa moneen asiaan täyskäännös – ja hyvä niin

Työperäiseen maahanmuuttoon tulossa tiukennuksia: Suomesta täytyy lähteä pois, kun työt loppuvat

Työn verotus kevenemässä – palkasta jää enemmän käteen

Autoliitolta kiitokset hallitusohjelmalle: Polttoaineveron alentamissuunnitelmia voi pitää historiallisina
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea

Rikolliset pyörittävät Ruotsissa jättibisneksiä – 352 miljardin kruunun liiketoimet uitettu osaksi laillista taloutta
Ruotsin rikollisjärjestöjen arvioidaan pyörittävän vuosittain noin 352 miljardin kruunun bisneksiä. Puhdasta voittoa kertyy 185 miljardin kruunua. Rikollisuus läpäisee koko yhteiskunnan, toteaa julkistalouden asiantuntijaryhmä (ESO) tuoreessa raportissaan.















