

LEHTIKUVA
Vasemmistoliiton kansanedustaja Suldaan Said Ahmed jätti taas laskuja maksamatta, joutui käräjille – ulosottomies kintereillä
Kansanedustaja Suldaan Said Ahmed on lokakuussa saanut Helsingin käräjäoikeudessa kaksi uutta velkomustuomiota. Tuomioistuimen kautta saataviaan joutuivat tällä kertaa perimään luottokorttiyhtiö American Express sekä Danske Bank, joille molemmille Said Ahmed velvoitettiin maksamaan velkapääomat korkoineen.
American Expressin velkomusasiassa oli kyse 962 euron maksukorttilaskusta, jota kansanedustaja Suldaan Said Ahmed (vas) ei viitsinyt hoitaa ajallaan. Olisi ehkä kannattanut, sillä käräjäoikeuden käsittelyssä velkapääoman päälle maksettavaksi tulivat korkojen lisäksi myös oikeudenkäyntikulut, kaikki yhteensä 283 euroa.
Danske Bankille Said Ahmed on velkaa suuremman summan, yhteensä 8 265 euroa. Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenee, että kyse on MasterCard-kortin vinguttamisella kertyneistä rästeistä. Tässäkin tapauksessa välinpitämättömyydelle tuli ylimääräistä hintaa käräjillä, koska tuomiossa Said Ahmed velvoitetaan maksamaan velan lisäksi korkoja, perintäkuluja sekä oikeudenkäyntikuluja yhteensä 402 euron edestä.
Said Ahmedin velkasotkuja on käsitelty aiemminkin tuomioistuimessa.
Ulosottorekisterissä kuusi merkintää
Said Ahmedilta peritään velkoja myös ulosotossa. Kansanedustajalla on ulosottorekisterissä kuusi merkintää. Ulosoton kautta saataviaan perivät Collector Bank AB, Svea Perintä Oy, Bank Norwegian sekä American Express, jonka saatavien perintä siirtyi nopeasti ulosottoon velkomustuomion langettamisen jälkeen.
Ulosottorekisterin joulukuun 6. päivän tietojen mukaan Said Ahmedilla on maksettavaa yhteensä 3 665 euroa.
Said Ahmed on pyrkinyt lyhentämään ulosottovelkojaan, ja onkin onnistunut maksamaan takaisin yhteensä 8 588 euroa. Myös ulosottovelka on hieman vähentynyt, sillä vielä syyskuun alussa kansanedustajalla oli ulosotossa 6 545 euron rästit.
Leväperäisestä taloudenpidosta kielii kuitenkin se, että kansanedustaja ei ole vieläkään korjannut tapojaan, vaan hän jättää edelleen laskuja maksamatta ja antaa niiden mennä ensin käräjäoikeuteen ja sitten ulosottoon. Ulosottorekisterin merkinnöistä ei myöskään pääse heti eroon siinäkään tapauksessa, että velka on maksettu.
Said Ahmedin velanmaksukyvyn ei luulisi olevan rahasta kiinni, sillä kansanedustajan palkkio on vaalikauden 2019–2022 alusta lukien 6 614 euroa. Päälle tulevat palkkiot muista luottamustoimista.
Ristiriitainen poliitikko
Said Ahmed nousi eduskuntaan syksyllä varasijalta Paavo Arhinmäen siirryttyä Helsingin apulaispormestarin tehtävään ja koska ensimmäisellä varasijalla ollut Silvia Modig teki päätöksen jäädä EU-parlamenttiin.
Poliitikkotyyppinä Said Ahmedia voinee kuvata ristiriitaiseksi, sillä hän sanoo olevansa ”yrittäjämyönteinen sosialisti”, mitä ihmettä se sitten tarkoittaakin. Velkojen laiminlyönti on kuitenkin linjassa sen kanssa, että Said Ahmed sanoo kannattavansa myös kansalaistottelemattomuutta.
Said Ahmed on myös Helsingin kaupunginvaltuutettu ja hänet valittiin jatkokaudelle Helsingin valtuustoon viime kesänä. Said Ahmedilta löytyy ymmärrystä pummilla matkustamiselle, sillä hän suosittelee julkisesti omia kannattajiaan käyttämään ratikkaa tai metroa, vaikka lippu ei olisikaan ostettu.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- oikeudenkäyntikulut velkomustuomio perintä ulosottorekisteri Silvia Modig Suldaan Said Ahmed luottotiedot Kansalaistottelemattomuus kansanedustaja Käräjäoikeus Vasemmistoliitto Velkaantuminen Paavo Arhinmäki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hovioikeus alensi vihreiden ex-kuntapoliitikko Saido Mohamedin rikostuomiota

Halla-aho: Normaali valtio pyrkii suojelemaan itseään ja kansalaisiaan huonolta maahanmuutolta, ei mahdollistamaan ja lisäämään sitä

Halla-aho: Afgaanit ovat somalien ja irakilaisten ohella kaikkein heikoimmin integroituva maahanmuuttajaryhmä Suomessa – ”Yliedustettuina kaikessa ikävässä”

Ulkomaalaistaustainen SDP:n kuntavaaliehdokas huijasi Kelalta yli 5 000 euron edestä tukia, tuomittiin petoksesta – valittu aiemmin vuoden positiivisimmaksi tamperelaiseksi

Elomaa: ”Nykyinen ulosoton suojaosuuden määrittelytapa on velallista kohtaan armoton”
Viikon suosituimmat

Empatiataululle kävi huonosti Tampereen valtuustossa: Demaripormestari pakitteli ja siirsi ihmisiä lokeroivan DEI-häkkyrän pois käsittelystä
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.

Tampere haluaa alkaa etnisen, mielipide- ja sukupuolierottelun – DEI saapuu kaupungin palveluihin
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.

Rotat jättävät uppoavan laivan Britanniassa: Konservatiivit loikkaavat joukolla Nigel Faragen kansallismieliseen puolueeseen
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Brittihallitus aikoo korvata islamofobian uudella sanalla – edessä sanavapauden ongelma
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Kolumni: Kanariansaaret opettaa
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Uusimmat

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”

Kolumni: Kallis kaksivuotinen esikoulukokeilu – laiha näyttö

Sisäministeriö julkaisi uudet väestönsuojien yleisoppaat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää









