
Perussuomalaiset ministerit: Maamiina-asiassa ei ole syytä aikailla
Suomessa tulee ryhtyä toimiin Ottawan miinakieltosopimuksen purkamiseksi, eikä asiassa ole syytä aikailla, kertovat perussuomalaiset ministerit Suomen Uutisille.

PS ARKISTO
Ukrainan tilanne, Venäjän aggressiot, Euroopan epävakaus ja Yhdysvaltojen muuttuva politiikka alleviivaavat sen tärkeyttä, että huolehdimme Suomena omasta puolustuksestamme, painottaa perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius.
Donald Trumpin ulostulot Ukrainan tilanteesta ovat herättäneet laajaa turvallisuuspoliittista huolta Suomessa ja Euroopassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää tilannetta vakavana ja esittää jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumista.
– Ukrainan tilanne, Venäjän aggressiot, Euroopan epävakaus ja Yhdysvaltojen muuttuva politiikka alleviivaavat sen tärkeyttä, että huolehdimme Suomena omasta puolustuksestamme. Siksi Suomen on aika irtautua Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta, Vigelius toteaa.
Vigelius painottaa Suomen tarvitsevan kaikki keinot oman puolustuksensa turvaamiseksi.
– Meillä ei Suomena ole varaa nirsoilla puolustuksessamme. Pelote mahdollista hyökkääjää vastaan on nostettava mahdollisimman suureksi. Jalkaväkimiinat ovat siinä äärimmäisen kustannustehokas väline. Eduskunnan on pikimmiten valmisteltava esitys miinojen palauttamiseksi.
Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen vuonna 2012. Sitä edelsi eduskuntakäsittely, jossa esitys hyväksyttiin eduskunnan äänin 110–47.
– Perussuomalaiset oli tuolloin ainoa puolue, joka äänesti yhtenäisesti jalkaväkimiinojen säilyttämisen puolesta. Uskon, että nyt reilussa kymmenessä vuodessa eduskunta on valmis korjaamaan virheensä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Suomessa tulee ryhtyä toimiin Ottawan miinakieltosopimuksen purkamiseksi, eikä asiassa ole syytä aikailla, kertovat perussuomalaiset ministerit Suomen Uutisille.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

Euroopassa keskustellaan nyt maanosan puolustuksen integroimisesta, ja siihen liittyen on spekuloitu yhteisestä puolustusrahastosta. Ylen aamussa tänään vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pitää spekulointia ennenaikaisena ja muistuttaa, että ensisijaisesti kunkin EU-maan tulee huolehtia omasta puolustuskyvystään, koska useimmat maat ovat jo Natossa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio esittää keskustelunavauksena puolustusteollisuuden yritysten ja start-up-ekosysteemien kehittämistoimia. Sillä olisi hänen näkemyksensä mukaan ulkomaankaupan, työllisyyden ja turvallisuuden kannalta positiivista vaikutusta.

Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on päättänyt jälleen vuosittaisista jakovarakohteistaan vuodelle 2025. Valtiovarainvaliokunnan alaisen hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Ronkainen iloitsee laajamittaisista panostuksista turvallisuuteen ja puolustukseen.
Viikon suosituimmat

Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.

X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo maahanmuuttajien olevan Suomelle voimavara. Samalla hän myöntää, että maahanmuuttajien työttömyys on korkeampi ja työsuhteet epävarmempia. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, kuinka suuresta erosta on kyse.

Sisäministeri Mari Rantanen haluaa pysäyttää maahanmuuton väliaikaisesti. Seuraavalla hallituskaudella hän kiristäisi työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton sekä perheenyhdistämisen ehtoja ja rajoittaisi maahanmuuttajien sosiaaliturvaa.

Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää