
Perussuomalaiset ministerit: Maamiina-asiassa ei ole syytä aikailla
Suomessa tulee ryhtyä toimiin Ottawan miinakieltosopimuksen purkamiseksi, eikä asiassa ole syytä aikailla, kertovat perussuomalaiset ministerit Suomen Uutisille.

PS ARKISTO
Ukrainan tilanne, Venäjän aggressiot, Euroopan epävakaus ja Yhdysvaltojen muuttuva politiikka alleviivaavat sen tärkeyttä, että huolehdimme Suomena omasta puolustuksestamme, painottaa perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius.
Donald Trumpin ulostulot Ukrainan tilanteesta ovat herättäneet laajaa turvallisuuspoliittista huolta Suomessa ja Euroopassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää tilannetta vakavana ja esittää jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumista.
– Ukrainan tilanne, Venäjän aggressiot, Euroopan epävakaus ja Yhdysvaltojen muuttuva politiikka alleviivaavat sen tärkeyttä, että huolehdimme Suomena omasta puolustuksestamme. Siksi Suomen on aika irtautua Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta, Vigelius toteaa.
Vigelius painottaa Suomen tarvitsevan kaikki keinot oman puolustuksensa turvaamiseksi.
– Meillä ei Suomena ole varaa nirsoilla puolustuksessamme. Pelote mahdollista hyökkääjää vastaan on nostettava mahdollisimman suureksi. Jalkaväkimiinat ovat siinä äärimmäisen kustannustehokas väline. Eduskunnan on pikimmiten valmisteltava esitys miinojen palauttamiseksi.
Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen vuonna 2012. Sitä edelsi eduskuntakäsittely, jossa esitys hyväksyttiin eduskunnan äänin 110–47.
– Perussuomalaiset oli tuolloin ainoa puolue, joka äänesti yhtenäisesti jalkaväkimiinojen säilyttämisen puolesta. Uskon, että nyt reilussa kymmenessä vuodessa eduskunta on valmis korjaamaan virheensä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Suomessa tulee ryhtyä toimiin Ottawan miinakieltosopimuksen purkamiseksi, eikä asiassa ole syytä aikailla, kertovat perussuomalaiset ministerit Suomen Uutisille.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

Euroopassa keskustellaan nyt maanosan puolustuksen integroimisesta, ja siihen liittyen on spekuloitu yhteisestä puolustusrahastosta. Ylen aamussa tänään vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pitää spekulointia ennenaikaisena ja muistuttaa, että ensisijaisesti kunkin EU-maan tulee huolehtia omasta puolustuskyvystään, koska useimmat maat ovat jo Natossa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio esittää keskustelunavauksena puolustusteollisuuden yritysten ja start-up-ekosysteemien kehittämistoimia. Sillä olisi hänen näkemyksensä mukaan ulkomaankaupan, työllisyyden ja turvallisuuden kannalta positiivista vaikutusta.

Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on päättänyt jälleen vuosittaisista jakovarakohteistaan vuodelle 2025. Valtiovarainvaliokunnan alaisen hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Ronkainen iloitsee laajamittaisista panostuksista turvallisuuteen ja puolustukseen.
Viikon suosituimmat

Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.

Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.

Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea



Lue lisää

Lue lisää