

LEHTIKUVA
Vihervasemmistohallitus heikentää teollisuuden kilpailukykyä – työttömyys kasvaa ja tuotanto siirtyy maihin, joissa on vakaampi toimintaympäristö
Perussuomalaiset kansanedustajat Jouni Kotiaho ja Toimi Kankaanniemi pitävät uutista UPM:n Kaipolan tehtaan sulkemisesta järkyttävänä ja arvioivat sen koskettavan vähintäänkin koko Jämsän seutua.
Metsäjätti UPM kertoi keskiviikkona, että aikoo lakkauttaa Jämsässä olevan Kaipolan paperitehtaan tämän vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma koskee kolmea paperikonetta ja noin 450 työpaikkaa.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja ja Jämsän kaupunginvaltuutettu Jouni Kotiaho on suorastaan tyrmistynyt yhtiön suunnitelmista.
– Se oli järkyttävä tieto. Kannan kovasti huolta ihmisistä ja toivon heille jaksamista. Siellä on esimerkiksi nuoria perheitä, jotka ovat asunnon hommanneet ja nyt pudotetaan jalat alta. Täällä Jämsän Jokilaaksossa tai koko Keski-Suomessa ei ole semmoisia työpaikkoja mihin 450 ihmistä pääsisi töihin. Välilliset vaikutukset voidaan kertoa vähintään kolmella. Tämä on todella ikävä asia, Kotiaho harmittelee.
Kaipolan sanomalehtipaperitehdas aloitti toimintansa vuonna 1954. Kyseessä on viimeinen sanomalehtipaperitehdas Suomessa.
– Tämä on järkyttävä asia. Paperitehdas kuuluu Kaipolaan ja se on ollut siellä niin pitkään kuin minä elämää muistan, ja sekin on jo aika pitkä aika. Nyt tehdas loppuu lopullisesti. Se on raju ja ikävä tapahtuma. Kun yksityinen yritys tekee päätöksiään kilpailu- ja kannattavuusperusteilla, niin sille ei sinänsä voi mitään, Toimi Kankaanniemi toteaa.
Kaipolan lisäksi UPM:n vähentää väkeä muun muassa Tervasaaren tehtailta. Yhtiön vähennykset ovat yhteensä noin 840 työpaikkaa.
”Hallitus saa mitä se halusi”
UPM Communication Papers -liiketoiminta-alueen johtaja Winfried Schaur toteaa yhtiön tiedotteessa, että Kaipolan tehtaan lakkauttamisaikeen taustalla on monia asioita.
– Vaikka Kaipolassa on osaavat tiimit ja hyvin hoidetut koneet, monien ulkoisten tekijöiden, kuten korkeiden logistiikkakustannusten, sääntelyyn ja verotukseen liittyvien seikkojen, korkeiden työvoimakustannusten ja kasvavien kuitukustannusten vuoksi tehdas on UPM:n paperitehtaista kilpailukyvyltään heikoin, Schaur kertoo.
Kolmannen polven kuljetusyrittäjänä toimiva Kotiaho tietää, että muun muassa logistiikkakustannusten nousu heikentää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä.
– Tein eduskunnan kyselytunnilla kysymyksen polttoaineverojen korotuksesta ja esitin, että sitä ei tehtäisi. Asiaan vastannut ministeri Mika Lintilä (kesk.) vastasi, että ei käy. Nyt Suomen vihervasemmistohallitus saa mitä se halusi. Hallitus korotti polttoaineveroja ja sitä kautta logistiikkakustannuksia ilmastonmuutoksen nimissä. Kaipola on sijaiskärsijä, Kotiaho huomauttaa.
”Raippaa raipan päälle”
Kotiahon mukaan globaalit teollisuusyritykset menevät Suomea vakaampaan toimintaympäristöön.
– UPM:n tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että Saksassa on halvempi tuotanto ja Saksa tukee teollisuutta toisin kuin Suomessa. Täällä lyödään vain raippaa raipan päälle.
Kankaanniemi puolestaan muistuttaa, että perusuomalaiset ovat ajaneet parannusta Jämsän tehtaan yhteyksiin.
– Olemme voimakkaasti vaatineet kaksoisraidetta Jämsästä Orivedelle ja edelleen Tampereelta Rauman satamaan. Hallitukset eivät ole kuitenkaan saaneet aikaan rahoitusta perusteollisuutta palvelevalle tärkeälle yhteydelle. Olemme myös ajaneet sähköveron alentamista EU:n sallimalle minimitasolle. Toivottavasti siitä saadaan päätöksiä, mutta Kaipolan osalta valitettavasti liian myöhään, Kankaanniemi harmittelee.
Jämsään vaaditaan tukipakettia
Paperitehtaan sulkeminen tekee ison kolon noin 20 000 asukkaan Jämsän kuntatalouteen. Kotiaho ja Kankaanniemi vaativat valtiolta tukea Jämsän auttamiseksi.
– Kyllä tässä kaupunginvaltuutettunakin mietityttää, miten pystytään täyttämään valtion antamat velvoitteet. Tilinpäätökset ovat olleet liian pitkään negatiivisia ja nyt tuli lisäksi tällainen pommi. Olen ollut yhteydessä eri puolueisiin ja yhteistä hyvää ajetaan. Kyllä valtiolta pitää tulla jonkinlainen tukipaketti Jämsään, Kotiaho vaatii.
Tehtaan sulkeminen alentaa Kotiahon mukaan metsänomistajien puun myyntituloja ja nakertaa bruttokansantuotetta koko maan laajuisesti. Kovin isku kohdistuu kuitenkin jo entuudestaan muuttotappiosta kärsivään Jämsään. Kaupungissa on paljon halpoja asuntoja myytävänä ja tehtaan lakkauttaminen ei edesauta asuntokauppaa.
– Kun työttömäksi uhkaa jäädä iso joukko ihmisiä pienellä paikkakunnalla, niin siellä on todella vaikea työllistyä. Verotuotot ja ostovoima pienenevät, asuntojen hinnat alenevat ja kaupungin talous kärsii raskaasti. Tarvitaan valtiovallan paketti ja pysyviä ratkaisuja Jämsän seudun tarpeiden rahoittamiseksi. Ihmisille täytyy etsiä koulutusta ja työpaikkoja. Perussuomalaiset tarjoavat yhteistyötä siihen, että ihmisten auttamiseksi tehdään kaikki voitava, Kankaanniemi sanoo.
Teollisuudella synkät näkymät
Kankaanniemen mielestä koko Suomen teollisuuden tulevaisuus näyttää synkältä nykyhallituksen toiminnan seurauksena.
– Rahat työnnetään Etelä-Eurooppaan huijareille ja täysin järjettömästi Suomen kannalta. Nyt kun pitäisi tukea kansallista tuotantoa, elinkeinoelämää ja suomalaisia ihmisiä, niin annetaan lupauksia miljardeista etelään. Se on äärimmäisen vastuutonta politiikkaa, Kankaanniemi jyrähtää.
Hän parantaisi suomalaisen yritystoiminnan kilpailukykyä alentamalla sen kustannustasoa, eikä parantamalla muiden maiden kilpailukykyä.
– Se on pahinta itsensä ampumista mitä pahimmalla tavalla. Tässä on erityisesti sosiaalidemokraattien ja keskustan hallitus epäonnistumassa oikein raskaasti. Kilpailukyky on ratkaisevaa, kun eletään avointen rajojen EU:ssa ja toisaalta vastassa on Kiina, joka polkee hintoja ja tekee kaiken mahdollisen. Siihen Suomi ei pysty vastaamaan, jo se ei ole kansallisesti riittävän itsekäs, Kankaanniemi katsoo.
Myös Kotiaho vastustaa Etelä-Euroopan maiden rahoittamista suomalaisten kustannuksella.
– Hallitus tahtoo näköjään lopettaa teollisen toiminnan Suomesta. UPM:n mukaan Suomen tuotanto mahtuisi markkinoille, jos tuotanto olisi halvempaa. Nyt energiavaltainen teollisuus siirtää tuotantonsa maihin, joissa on vakaampi toimintaympäristö ja halvempi tuotanto. Ilmasto ei siitä parane, jos tehdas siirretään Suomesta Eurooppaan tai muuhun maanosaan. Pelkään, että Suomesta putoaa vielä lisää paperilinjoja, Kotiaho toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jämsä UPM paperitehdas Mika Lintilä lakkauttaminen Jouni Kotiaho ilmastopolitiikka Toimi Kankaanniemi perussuomalaiset hallitus talous työttömyys Kilpailukyky Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ranne UPM:n Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta: Punavihreä politiikka ja Suomen liian korkea verotus työssään

Hukari: ”Ajatus siitä, että Suomen turvetuotannon lopettaminen pelastaa maapallon ilmaston, kertoo jotain vihreiden suhteellisuudentajusta”

Halla-aho painotti: Suomi voi kieltäytyä osallistumasta 750 miljardin EU-elvytykseen – ”Jospa tuettaisiin suoraan suomalaista teollisuutta, eikä lähetettäisi rahoja Italian kautta”

Jani Mäkelä EU-neuvotteluista: Suomen viennin väitetään riippuvan tästä, mutta viennistämme vain kuusi prosenttia menee niihin maihin, jotka paketista eniten hyötyisivät

Halla-aho: EU-elvytysrahastoa on markkinoitu vientiteollisuuden puolustamisena – tämä on epärehellinen ja lapsekas ajatus

Purra: Vihreän elvytyksen sijaan pitäisi puhua vihreästä tainnutuksesta – ”Päätökset kohdistuvat palkansaajien rahapussiin siten, että asumisen, autoilun ja lämmityksen kustannukset kohoavat”

Halla-aho: Tehtaanpiiput eivät pysy Suomessa itsestään – ” Hallituksen pahoittelut tehtaiden sulkemisesta ja työpaikkojen katoamisesta ovat tyhjää hurskastelua”

Yhdysvalloissa konkurssiaallon esimakua: Vuoden alusta vähintään miljardin dollarin yrityksiä kaatunut ennätykselliset 45 kappaletta

Vihreät tahtoo Suomeen 80 000 työperäistä maahanmuuttajaa – Purra: ”Niin järjetön linjaus, että edes muut hallituspuolueet eivät lähteneet vihreiden tueksi”
Viikon suosituimmat

Empatiataululle kävi huonosti Tampereen valtuustossa: Demaripormestari pakitteli ja siirsi ihmisiä lokeroivan DEI-häkkyrän pois käsittelystä
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Rotat jättävät uppoavan laivan Britanniassa: Konservatiivit loikkaavat joukolla Nigel Faragen kansallismieliseen puolueeseen
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää











