Vihreiden Niinistö puolusteli EU-tukipaketteja ja Suomen nettomaksuja: ”Suomelle valtava taloudellinen hyöty” – Huhtasaari tyrmäsi: ”Kaupankäynti ei vaadi tulonsiirtoja”

Ylen A-Talkissa nähtiin ja kuultiin tuttuun tapaan päällepäsmäröintiä, puheenvuorojen keskeyttämistä ja hämmentäviä ideologisia linjauksia, kun keskusteluaiheina olivat Puola, EU, oikeusvaltioperiaate ja rahastoiksi kutsutut EU-tulonsiirrot.

EU on usein napit vastakkain jonkun jäsenvaltionsa kanssa milloin mistäkin, nyt Puolan, jonka perustuslakituomioistuin linjasi äskettäin, ettei EU-oikeus voi olla ensisijainen oikeuslähde Puolan perustuslakiin nähden.

Ylen A-Talkin vieraina nähtiin europarlamentaarikot Laura Huhtasaari, Petri Sarvamaa (kok), Ville Niinistö (vihr) ja Silvia Modig (vas).

Kokoomuksen Sarvamaan mielestä Puolan linjaus olisi EU:n perusarvojen uhmaamista, joka samalla kyseenalaistaa sen, aikooko Puola jatkossa olla EU:n jäsenvaltio.

– Kaikki ratkeaa lopulta vaaleissa, mutta kyllä tämä on paha paikka, Sarvamaa hätäili.

Voiko EU kävellä perustuslakien yli?

Huhtasaari sanoi, että Puolalla on pointti. Huhtasaari muistutti, että EU-oikeuden ensisijaisuutta ei ole vahvistettu EU:n perussopimuksissa.

Huhtasaari myös viittasi Politico-lehden artikkeliin, jossa annettiin tukea Puolan näkemykselle kansallisen perustuslain ensisijaisuudesta.

– Lissabonin sopimuksessa ei ole mainintaa EU-oikeuden ensisijaisuudesta. Politicon artikkelissa myös todettiin, että ei ole itsestään selvää, että EU voisi kävellä suvereenin valtion perustuslain yli. Täytyy sanoa, että olen myös itse vähän huolestunut: käveleekö EU myös Suomen perustuslain yli, mehän tiedämme, että EU väliin tulkitsee perussopimustensa artikloja miten sattuu.

Vasemmiston Modigin mielestä kyse ei olisi kansallisten perustuslakien yli kävelemisestä vaan sen takaamisesta, että ympäri Eurooppaa ”oikeus on sama kaikille”.

Rikollisjärjestöt kaapanneet valtaa EU:ssa

Uusien EU-sääntöjen mukaan EU:lla on oikeus katkaista rahoitus jäsenmailta, jotka rikkovat oikeusvaltioperiaatetta.

Oikeusvaltioperiaate on laaja juridinen käsite, jonka ytimeen kuuluu se, että valtion toiminta on järjestetty oikeussäännöin ja että valtioelimet ja viranomaiset noudattavat toiminnassaan sääntöjä. Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluvat myös esimerkiksi tuomioistuimien riippumattomuus sekä yksilön asemaa turvaavat perusoikeussäännökset.

Oikeusvaltioperiaatteen tarkoituksena on estää mielivaltainen ja ennakoimaton hallinto ja lainkäyttö.

A-Talkin juontaja kysyi Huhtasaarelta, pitäisikö Puola ”laittaa kovemmalle”. Huhtasaari huomautti, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa on ongelmia laajasti EU:ssa, vaikka vain Puolaa on pidetty esimerkkinä periaatteen rikkomisesta.

– On valikoivaa puhua yksinomaan Puolasta ikään kuin missään muussa EU-maassa ei olisi ongelmia. Julkisia rahoja kuitenkin käytetään paljolti väärin EU:ssa. On huonoja poliitikkoja, paljon korruptiota ja hitaita oikeuslaitoksia. Seurauksena rikollisjärjestöt ovat kaapanneet valtaa, kuten esimerkiksi Italiassa ja Romaniassa, Huhtasaari sanoi ja viittasi myös Italian mafiaan.

Italian viranomaiset ovatkin jo varoittaneet mafian laativan strategioita päästäkseen käsiksi EU:n elvytyspaketin miljardeihin.

Vain Puolan ongelmista saisi puhua

Ylen juontaja närkästyi, kun Huhtasaari otti esille Italian ja Romanian korruption, koska juontaja halusi keskittyä vain Puolan tilanteeseen.

– Puhutaan tässä keskustelussa, tällä kertaa, nimenomaan Puolasta, juontaja sanoi.

Modigin mielestä ”puurot ja vellit” menivät sekaisin.

– Ei mene, samat säännöt pitäisi olla kaikille, Huhtasaari vastasi.

Hän jatkoi, että perussuomalaiset haluaa sulkea EU-rahahanat.

– Mielestämme kauppaliitto ei tarvitse tulonsiirtoja. Mielestämme myös muidenkin maiden kuin vain Puolan ongelmista täytyy voida puhua.

Huhtasaari nosti esille myös Katalonian entisen aluejohtajan Carles Puigdemontin tilanteen. Euroopan parlamentti poisti Puigdemontin syytesuojan, jonka seurauksena häntä saattaa odottaa luovutus Espanjaan, missä hän joutuisi oikeudessa vastaamaan osallisuudestaan Katalonian vuoden 2017 itsenäisyysäänestykseen.

Kauppoja voi tehdä, vaikkei EU jakaisi rahaa

Perussuomalaiset pyrki keväällä eduskunnassa estämään EU-elvytyspaketin, joka kuitenkin vietiin läpi hallituspuolueiden äänillä. Kokoomusmeppi Sarvamaa haastoi A-Talkissa Huhtasaarta tulonsiirtomekanismien vastustamisesta.

– Eikö tuo tarkoita sitä, että Suomen pitäisi lähteä EU:sta, eikö se ole sama asia? Sarvamaa kysyi.

Huhtasaari toisti näkemyksen siitä, että EU:n pitäisi olla itsenäisten valtioiden kauppaliitto.

– Haluamme vapaata kauppaa ja yhteistyötä, mutta emme halua tulonsiirtoja.

Suomi on vuodesta toiseen EU:n nettomaksaja, eli maksaa yhteiseen kassaan enemmän kuin saa takaisin. Vihreiden Niinistön mielestä rahahanojen kiinni laittaminen tarkoittaisi kuitenkin sitä, että ”Suomi saa paljon vähemmän”.

– Jos rahahanat pannaan kiinni, meidän yritykset saa vähemmän vientiä, puhutaan vain siitä rahasta, jonka EU jakaa mutta ei siitä valtavasta taloudellisesta hyödystä, jonka EU meille tuo, Niinistö väitti.

– Eikö suomalaiset yritykset tarvitse EU:n sisämarkkinoita, Suomi jää plussalle sisämarkkinoiden kautta, Modig sanoi.

– Väitättekö, että emme voi tehdä vapaata kauppaa ilman, että siirrämme Puolalle rahaa? Se, että me sovimme yhteisistä standardeista, poistamme tulleja ja teemme kauppaa ei vaadi tulonsiirtounionia, Huhtasaari vastasi.

Komissio kahmii lisää valtaa ilmastorahastolla

Huhtasaari kysyi vihreiden Niinistöltä, tietääkö tämä, kuinka monta kymmentä miljardia Suomen eurotukipakettivastuut ovat

– Me emme ole tienanneet tällä.

Niinistön mukaan vastuut olisivat pienempiä kuin Suomen saama taloushyöty, eikä vastuusta muutenkaan kannattaisi murehtia.

– Vastuut eivät välttämättä realisoidu, Niinistö heitti.

EU-elvytyspaketin jälkeen komissio esittää seuraavaksi EU:n yhteistä, niin sanottua sosiaalista ilmastorahastoa, jossa Suomi olisi jälleen nettomaksaja lähes miljardin euron maksuosuudella.

Vihreiden Niinistö ilmoitti kantansa rahastoon epäsuorasti, mutta ei tyrmännyt Suomen osallistumista rahastoon. Muut Ylen A-Talkin vieraina olleet mepit eivät kuitenkaan innostuneet ajatuksesta. Modigin mukaan rahasto olisi vain uusi himmeli entisten päälle. Sarvamaan mukaan rahasto menisi jo liikaa suunnitelmatalouden puolelle.

Huhtasaari huomautti, että rahasto on ristiriitainen paketti.

- Byrokratia lisääntyy, kaikki hinnat nousevat, kun energian hinta nousee. EU:ssa muutenkin jokainen reformi ja uudistus johtaa siihen, että rahaa ja valtaa siirtyy taas komissiolle. Nyt näin olisi taas käymässä, eli EU ottaa tässä härskisti sosiaalipolitiikan haltuunsa.