

Harvard/Wikipedia
Yliopistojen suurlahjoittajat uhkaavat vetää tukensa palestiinalaisaktivismin myötäilyn vuoksi: ”Harvard epäonnistunut tuomitsemaan syyttömien siviilien barbaarisen murhaamisen”
Amerikkalaisten huippuyliopistojen vakituiset suurlahjoittajat uhkaavat lakkauttaa tukensa yliopistoille. Harvardin ja Pennsylvanian yliopistojen johtoa syytetään kyvyttömyydestä tuomita Hamasin ”barbaarimaisia” terrori-iskuja Israelin siviiliväestöä vastaan. Lisäksi lahjoittajat ovat pettyneet yliopistojen hampaattomuuteen puuttua juutalaisvihamieliseen aktivismiin ja ilmapiiriin kampuksilla. Koulutusrahoituksen asiantuntijoiden mukaan lahjoittajien kaikkoaminen voisi näkyä monin eri tavoin yliopistojen toiminnassa. Yhdysvalloissa lahjoituksilla on ollut suuri ja kasvava rooli yliopistorahoituksessa. Tätä nykyä ne tuovat tuntuvan osan koulutusinstituutioiden tulovirrasta.
Vasemmalle kallistuva amerikkalainen CNN uutisoi, että vaikutusvaltaiset, säännöllisesti Harvardin ja Pennsylvanian yliopistoille lahjoittavat tahot kertovat vetävänsä tukensa pois vastavetona viimeaikaisille tapahtumille. Lahjoittajat protestoivat erityisesti yliopistojen sallivaa suhtautumista Israelin vastaiseen aktivismiin ja kampuksilla esiintyvään antisemitismiin.
Suurten lahjoittajien vetäytyminen ei vielä lyhyellä aikavälillä vaaranna vauraiden yliopistojen toimintaa. Pitkällä aikavälillä rahahanojen kiristyminen voi kuitenkin heikentää Amerikan arvovaltaisimpia yliopistoinstituutioita. Näin arvioi Lee Gardner, joka on erikoistunut korkeakoulujen rahoituskysymyksiin.
Pennsylvanian yliopiston entisenä apulaisdekaanina toiminut Sara Harberson pelkää, että suuret lahjoittajat saattavat vetää perässään pois lukuisia pienempiäkin lahjoittajia ja heikentää yliopistojen suhteita entisiin opiskelijoihinsa yhteiskunnan avainpaikoilla. Hänen mukaansa lahjoitusten tyrehtyminen voi myös lisätä painetta lukukausimaksujen nostoon sekä vaikuttaa yliopistojen hallitusjäsenten valintaan.
Pienemmät yksityiset ja osavaltioiden kärkiyliopistot ovat vielä suuremmassa vaarassa, mikäli lahjoittajien tyytymättömyys yliopistoihin kasvaa.
Lahjoittajat ovat avainasemassa amerikkalaisyliopistoissa
Hyväntekeväisyys ja lahjoitukset yliopistoille ovat erityisen suuressa roolissa amerikkalaisessa yliopistomaailmassa. Viime vuosina se on ollut kasvava trendi. Yliopistot ovat Yhdysvaltojen toisiksi suurin lahjoitusten kohde heti uskonnollisten yhteisöjen jälkeen. Vuosina 2000-2012 amerikkalaiset korkeakoulut saivat eniten yli miljoonan dollarin kertalahjoituksia.
Tyypillisesti lahjoituksia osoitetaan ennalta määriteltyihin käyttötarkoituksiin kuten uusiin tiloihin, teknologiaan, tutkimushankkeisiin, liikuntaan sekä stipendeihin. Lahjoittajasuhteiden hoitamisesta on tullut yksi yliopistojen merkittävistä hallintotehtävistä.
Jopa Harvardin yliopistossa lahjoitukset edustavat suurinta yksittäistä tulonlähdettä. Viime vuonna lahjoituksilla kerättiin 45% koko 5,8 miljardin dollarin vuosittaisista tulonlähteistä. Lahjoitusten tuoma rahavirta kattoi 9% koko yliopiston vuosibudjetista.
Taustalla pitkään kyteneitä erimielisyyksiä
Suuret amerikkalaiset lahjoittajat ovat Israelin ja juutalaisten puolella. He ovat tyytymättömiä tapaan, jolla yliopistot ovat reagoineet Hamasin hyökkäyksiin Israelia vastaan sekä Israelin vastaiseen agitointiin opiskelijatoiminnassa sekä professoreiden taholta.
Yksi tukensa lakkauttavista lahjoittajista on entisen miljardööri Leslie Wexnerin ja hänen vaimonsa Abigailin perustama hyväntekeväisyysjärjestö Wexner Foundation.
”Olemme äimistyneitä ja pidämme kuvottavana, miten Harvardin johto on epäonnistunut tuomitsemaan yksimielisesti Israelin syyttömien siviilien barbaarisen murhaamisen.”, säätiö tiedotti.
Hamasin hyökättyä Israeliin lokakuun alussa useat Harvardin opiskelijajärjestöt julkaisivat yhteisen myllykirjeen, jossa he syyttivät yksinomaan Israelia. Vasta myöhemmin opiskelijajärjestöjen edustaja lisäsi tuomitsevansa kaikkiin siviileihin kohdistetut iskut.
Julkilausuma synnytti kohun, jonka myötä osa opiskelijajärjestöistä perääntyi. Harvardin johdolla kesti kolme päivää reagoida tilanteeseen. Lopulta rehtori Claudine Gay tuomitsi Hamasin terrorin ja julisti, että opiskelijajärjestöt eivät edusta yliopistoinstituutiota.
Pennsylvanian yliopiston kohdalla puolestaan entinen Yhdysvaltojen suurlähettiläs Jon Huntsman syytti yliopistoa passiivisuudesta ja veti sukunsa rahoituksen yliopistolta. Miljardööri ja pääomasijoittaja Marc Rowan vaati yliopiston johdon eroa ja yllytti muita lahjoittajia vetäytymään. Miljardööri Ronald Lauder uhkasi vetää tukensa yliopistolta, mikäli se ei puutu tosissaan ryöpsähtäneeseen antisemitismiin.
Lahjoittajat osoittivat myös tyytymättömyyttään Palestiina-teemaisista kirjallisuusfestivaaleista, joita järjestettiin yliopiston kampuksella. Tapahtuman järjestäjät kiistivät antisemitisminsä, vaikka palestiinalaisten vastarintataistelu oli siellä kantavia teemoja.
Pennsylvanian yliopiston johtajat julistivat tuomitsevansa antisemitismin, mutta eivät ottaneet kantaa festivaaleihin. Julkilausuman mukaan yliopisto sallisi kampuksellaan myös sisältöjä, jotka eivät ole sovitettavissa instituutionsa arvoihin. Tämä nähtiin vaikenemisena ja aiheen kiertelynä.
Myöhemmin yliopiston rehtori Liz Magill tunnusti, ettei yliopiston suhtautuminen Palestiina-festivaaleihin ollut asianmukainen.
”Vaikka astuimme esiin, meidän olisi pitänyt reagoida tilanteeseen nopeammin, korostaa omaa linjaamme entistä voimakkaammin ja edustaa yliopiston yhteisöä”, Magill kommentoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


YK:n yleiskokous ei tuominnut selkeästi Hamasin terrori-iskua – Tšekin puolustusministeri puhui YK-erosta

Tynkkynen: Emme voi tukea lausumia, jotka eivät tuomitse sanallakaan Hamasin terroritekoja

Hamasin pääkomentokeskus sijaitsee Gazan suurimmassa keskussairaalassa – tuhannet potilaat ihmiskilpinä

Husu Hussein tempaisi taas ”yksityishenkilönä” – juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja syytti kirjoitusta antisemitistiseksi

Yliopistokohu paisuu: Pennsylvanian yliopiston rehtori erosi, Harvardin rehtoria epäillään väitöskirjan plagioinnista ja miljardivahinkojen aiheuttamisesta

Harvard valitsi rehtorikseen identiteettipoliittisen aktivistin, joka vähät välitti koulun oppilaisiin kohdistuvasta antisemitismistä – huonostihan siinä sitten kävi
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.