

LEHTIKUVA
40 vuoden taistelu on ohi ja terroristijärjestö PKK laski aseensa – Suomen 16 000 kurdille avautui toivo paluusta kotiin
Kurdien terroristijärjestö PKK lopetti aseellisen taistelun Turkissa ja avasi samalla aivan uusia näkymiä maailman suurimmalle etniselle ryhmälle ilman omaa valtiota. Poliittinen ratkaisu luo pohjan kurdien valtiolliset rajat ylittävän asuinalueen rauhoittumiselle. Turvallinen tila mahdollistaa pakolaisiksi lähteneiden paluun rakentamaan kotiseutunsa ja kansansa uutta tulevaisuutta.
Turkin 25 vuotta sitten vangitsema Kurdistanin työväenpuolueen johtaja Abdullah Öcalan lähetti julkisuuteen 27. helmikuuta kirjeen, jonka sanoma saattoi olla odotettu mutta löi silti ällikällä kurdikansan.
Öcalan vetosi järjestönsä jäseniin:
– Kutsukaa päättäjät koolle ja tehkää ratkaisunne. Kaikkien ryhmien on laskettava aseensa ja PKK:n pitää hajottaa itse itsensä.
PKK ilmoittikin 3. maaliskuuta noudattavansa Öcalanin pyyntöä ja julisti yksipuolisen tulitauon voimaan välittömästi. Näin 40 vuotta kestänyt ja 40 000 uhria vaatinut itsenäisyystaistelu Turkissa oli päättynyt.
”Historiallinen mahdollisuus”
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoǧan kuvasi Öcalanin aloitetta “historialliseksi mahdollisuudeksi” terrorismin lopettamiseksi. Lausunto kertoo valmiudesta pyrkiä rauhanomaiseen ratkaisuun sillä ehdolla, että PKK todellakin laskee aseensa ja hajottaa organisaationsa.
Kyse on hallinnon strategiasta, jossa “kaksoisstandardien” eli sotilaallisen painostuksen ja vuoropuhelun avulla pyritään poliittiseen ratkaisuun.
Kaksijakoinen lähestymistapa on tuottanut tulosta ja heikentänyt PKK:n kannatusta ja tehnyt siten tilaa poliittiselle ratkaisulle ikiaikaiseen Turkin kurdikysymykseen. Aselevon myötä Turkin hallitseva AK-puolue voi säilyttää kannatuksensa suostumatta myönnytyksiin. Samalla puolue pitää kuitenkin diplomaattiset kanavat auki kurdiryhmiin.
Olojen vakiintuminen mahdollista
Aseellisen taistelun päättyminen Turkin ja PKK:n välillä lopettaa toteutuessaan Turkin iskut Irakissa ja parantaa poliittisia sekä taloudellisia suhteita Irakin Kurdistanin ja Turkin välillä, arvelee Deutsche Welle.
PKK:n hajoaminen parantaa todennäköisesti myös poliittista tilannetta Koillis-Syyriassa, missä Turkki ja kurdijoukot ovat taistelleet vuosia.
Suuri osa noin 40 miljoonaisesta kurdikansasta asuu Turkin alueella. Merkittäviä kurdivähemmistöjä elää myös Syyriassa, Irakissa, Iranissa ja Armeniassa. Kurdeilla on yhteinen etninen identiteetti ja enemmistö heistä on sunneja. Kurdit ovat kamppailleet asein ja poliittisesti oman valtion perustamiseksi 1800-luvulta lähtien.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yksipuolinen aselepo etninen identiteetti kaksoisstrategia AK-puolue taisteluiden päättäminen Abdullah Öcalan PKK sunnit Armenia Kurdit Kurdistan Recep Tayyip Erdoğan Iran Irak Turkki Syyria
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Paluuasioiden ja muuttoliikkeen ulkoasiainneuvoksen tehtävä muodostettu – perusteettomasti Suomessa olevien ulkomaalaisten palautukset nostettu tehtävänimikkeen kärkeen
Ulkoministeriössä on elokuun alusta lähtien ollut paluuasioiden ja muuttoliikkeen ulkoasiainneuvoksen tehtävä. Tehtävässä edistetään sekä vapaaehtoisia paluita että maastapoistamispäätöksen saaneiden ulkomaalaisten palauttamista lähtömaihinsa ulkoministeriön osalta osana kokonaisvaltaisia suhteita kolmansiin maihin. Kyseessä on asiantuntijatyö, jonka vaativuus edellyttää suurlähettilästasoista kokemusta.

Pohjoismaiden maahanmuuttoministerit pääsivät yhteisymmärrykseen laittomasti maassa olevien palautuksista

Ruotsin hallitus haluaa vauhtia paluumuuttoon – kannustaa Somalian hallitusta yhteistyöhön mahdollisella kehitysavun leikkauksella

Sisäministeri Mari Rantanen: ”Ilman toimivia palautuksia ei ole toimivaa turvapaikkapolitiikkaa”

Somalian presidentti Berliinissä: ”Kaikki somalialaiset voivat palata kotimaahansa”
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Viikon suosituimmat

Autojätti tekee täysäännöksen: Sähköautot jäihin – ”Etäännyimme monien autonostajien todellisista tarpeista”
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Purra ottaisi Tanskan mallin käyttöön Suomessa: Maahanmuuttajille työvelvoite sosiaaliturvan ehtona
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä täytyy jatkaa – ”Meillä on tehty 30 vuotta hyysäribisnestä, jonka purkaminen vaatii paljon työtä”
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Rikollisjengit laittoivat lapsen asialle Vantaalla – kerrostalon asukkaat evakuoitiin polttopulloiskussa
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Ilouutisia maailmalta – Tynkkynen: Saudi-Arabian ja Somalian puolustussopimus romuttaa somalien turvapaikkaperusteet Euroopassa
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.

Vasemmiston euroedustaja Montero toivoo maahanmuuttajien ”pyyhkäisevän pois” äärioikeistolaiset ja rasistit – Musk syyttää Monteroa kansanmurhan edistämisestä
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Media puolusti olympiakultaa naisten sarjassa voittanutta algerialaisnyrkkeilijää ja leimasi epäilijät kiusaajiksi – Antikainen: ”Totuus Imane Khelifistä on nyt julki”
Kun fyysisesti selvästi muita naisia vahvempi algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif voitti kultaa Pariisin olympialaisissa 2024 naisten sarjassa nousi esiin huoli naisten turvallisuudesta ja naisten urheilun reiluudesta. Nämä huolensa esittäjät leimattiin nopeasti transfobisiksi, tietämättömiksi tai jopa Kremlinin kätyreiksi.

Empatiafanatismi paisuu Tampereella – intersektionalismia ja etnistä erityiskohtelua yritetään nyt ujuttaa kouluihin
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Halla-aho: Suomen puolueiden Venäjä-suhteissa olisi yhä perkaamisen varaa
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Tule freelance-toimittajaksi Suomen Uutisiin

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää














