
Päätoimittajalta: Britanniassa mellakoidaan rajusti – tämän takia
PÄÄKIRJOITUS | Britanniassa mellakoidaan rajusti. Päätoimittaja Matias Turkkila pohtii, miksi näin tapahtuu.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Valkoinen, korkeakoulutettu britti kallistuu vasemmalle. Ei-valkoinen, yliopistotutkinnon suorittanut britti taas äänestää usein oikeistoa.
Tämä ja monta muuta kiinnostavaa tutkimustulosta käy ilmi englantilaisen tutkimuslaitoksen, UKICE:n (UK in a Changing Europe) lokakuussa julkaisemasta raportista. Raportti analysoi koulutuksen, sosioekonomisen menestyksen ja etnisen taustan vaikutusta eri väestöryhmien poliittiseen ajatteluun, identiteettiin ja äänestyskäyttäytymiseen.
Tutkijat nostavat raportin alkuun kymmenen tärkeintä avaintulosta. Yksi niistä on se, että vasemmistojohto ei jatkossa voi luottaa siihen, että maahanmuuttajat ”automaattisesti” ja yhtenä blokkina äänestävät työväenpuoluetta eli tässä tapauksessa Labouria.
Toinen on se, että äänestyskäyttäytyminen ylipäätään vaihtelee etnisen ryhmän mukaan. Esimerkiksi näin: koulutettu ja sitä myötä taloudellisesti menestyvä intialais- tai kiinalaistaustainen britti on usein konservatiivi.
Raportti osoittaa myös, että ei-valkoisilla vähemmistöillä voi olla muita vähemmistöryhmiä kohtaan ennakkoasenteita, joita valkoisilla ei ole. Tämä ilmenee muun muassa suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin.
UKICE keskittyy raportissaan erityisesti vuosien 2019 ja 2024 vaalien tuloksiin ja aineistoihin. Niiden perusteella päätutkija ennakoi, että eri maahanmuuttajaryhmien äänestyskäyttäytyminen ja poliittiset mieltymykset ovat eräänlaisessa ”käännepisteessä”.
UKICE:n tutkimustuloksista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä Suomen suhteen, koska Suomen ja Britannian maahanmuuttohistoria, väestöpohja ja koulutusjärjestelmä ovat hyvin erilaisia. Monet Britannian huippuyliopistot ovat kalliita. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaminen ei välttämättä vaadi yksilöltä suuria taloudellisia uhrauksia, mutta toisaalta akateemisuus ei myöskään takaa sosioekonomista menestystä.
Suomen Uutiset pyysi vaalianalyytikkona tunnettua Sami Borgia tutustumaan UKICE:n tuloksiin. Borg työskentelee tutkimuspäällikkönä Kunnallisalan kehittämissäätiössä (KAKS).
Borg arvelee, että mitään vastaavaa tutkimusta ei tiettävästi ole tekeillä Suomessa.
– Vaikka se olisi kyllä todella mielenkiintoista – ei kuitenkaan helppoa, sanoo Borg.
– Tähän tarvittaisiin kattavaa dataa riittävän pitkältä aikajaksolta, koska niin sanottu poikkileikkausaineisto ei riittäisi minkäänlaisten johtopäätösten tekemiseen. Tutkimushanke tulisi siksi myös melkoisen kalliiksi.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

PÄÄKIRJOITUS | Britanniassa mellakoidaan rajusti. Päätoimittaja Matias Turkkila pohtii, miksi näin tapahtuu.




Viikon suosituimmat

Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.

Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.

AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.

Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.

Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.

Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.

Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.

Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää