Brittitutkimus: Etninen tausta vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen

Tämä ja monta muuta kiinnostavaa tutkimustulosta käy ilmi englantilaisen tutkimuslaitoksen, UKICE:n (UK in a Changing Europe) lokakuussa julkaisemasta raportista. Raportti analysoi koulutuksen, sosioekonomisen menestyksen ja etnisen taustan vaikutusta eri väestöryhmien poliittiseen ajatteluun, identiteettiin ja äänestyskäyttäytymiseen.

Tutkijat nostavat raportin alkuun kymmenen tärkeintä avaintulosta. Yksi niistä on se, että vasemmistojohto ei jatkossa voi luottaa siihen, että maahanmuuttajat ”automaattisesti” ja yhtenä blokkina äänestävät työväenpuoluetta eli tässä tapauksessa Labouria.

Toinen on se, että äänestyskäyttäytyminen ylipäätään vaihtelee etnisen ryhmän mukaan. Esimerkiksi näin: koulutettu ja sitä myötä taloudellisesti menestyvä intialais- tai kiinalaistaustainen britti on usein konservatiivi.

Raportti osoittaa myös, että ei-valkoisilla vähemmistöillä voi olla muita vähemmistöryhmiä kohtaan ennakkoasenteita, joita valkoisilla ei ole. Tämä ilmenee muun muassa suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin.

Maahanmuuttajien äänestyskäyttäytyminen käännekohdassa

UKICE keskittyy raportissaan erityisesti vuosien 2019 ja 2024 vaalien tuloksiin ja aineistoihin. Niiden perusteella päätutkija ennakoi, että eri maahanmuuttajaryhmien äänestyskäyttäytyminen ja poliittiset mieltymykset ovat eräänlaisessa ”käännepisteessä”.

UKICE:n tutkimustuloksista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä Suomen suhteen, koska Suomen ja Britannian maahanmuuttohistoria, väestöpohja ja koulutusjärjestelmä ovat hyvin erilaisia. Monet Britannian huippuyliopistot ovat kalliita. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaminen ei välttämättä vaadi yksilöltä suuria taloudellisia uhrauksia, mutta toisaalta akateemisuus ei myöskään takaa sosioekonomista menestystä.

Suomen Uutiset pyysi vaalianalyytikkona tunnettua Sami Borgia tutustumaan UKICE:n tuloksiin. Borg työskentelee tutkimuspäällikkönä Kunnallisalan kehittämissäätiössä (KAKS).

Borg arvelee, että mitään vastaavaa tutkimusta ei tiettävästi ole tekeillä Suomessa.

– Vaikka se olisi kyllä todella mielenkiintoista – ei kuitenkaan helppoa, sanoo Borg.

– Tähän tarvittaisiin kattavaa dataa riittävän pitkältä aikajaksolta, koska niin sanottu poikkileikkausaineisto ei riittäisi minkäänlaisten johtopäätösten tekemiseen. Tutkimushanke tulisi siksi myös melkoisen kalliiksi.