
Päätoimittajalta: Britanniassa mellakoidaan rajusti – tämän takia
PÄÄKIRJOITUS | Britanniassa mellakoidaan rajusti. Päätoimittaja Matias Turkkila pohtii, miksi näin tapahtuu.
LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Valkoinen, korkeakoulutettu britti kallistuu vasemmalle. Ei-valkoinen, yliopistotutkinnon suorittanut britti taas äänestää usein oikeistoa.
Tämä ja monta muuta kiinnostavaa tutkimustulosta käy ilmi englantilaisen tutkimuslaitoksen, UKICE:n (UK in a Changing Europe) lokakuussa julkaisemasta raportista. Raportti analysoi koulutuksen, sosioekonomisen menestyksen ja etnisen taustan vaikutusta eri väestöryhmien poliittiseen ajatteluun, identiteettiin ja äänestyskäyttäytymiseen.
Tutkijat nostavat raportin alkuun kymmenen tärkeintä avaintulosta. Yksi niistä on se, että vasemmistojohto ei jatkossa voi luottaa siihen, että maahanmuuttajat ”automaattisesti” ja yhtenä blokkina äänestävät työväenpuoluetta eli tässä tapauksessa Labouria.
Toinen on se, että äänestyskäyttäytyminen ylipäätään vaihtelee etnisen ryhmän mukaan. Esimerkiksi näin: koulutettu ja sitä myötä taloudellisesti menestyvä intialais- tai kiinalaistaustainen britti on usein konservatiivi.
Raportti osoittaa myös, että ei-valkoisilla vähemmistöillä voi olla muita vähemmistöryhmiä kohtaan ennakkoasenteita, joita valkoisilla ei ole. Tämä ilmenee muun muassa suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin.
UKICE keskittyy raportissaan erityisesti vuosien 2019 ja 2024 vaalien tuloksiin ja aineistoihin. Niiden perusteella päätutkija ennakoi, että eri maahanmuuttajaryhmien äänestyskäyttäytyminen ja poliittiset mieltymykset ovat eräänlaisessa ”käännepisteessä”.
UKICE:n tutkimustuloksista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä Suomen suhteen, koska Suomen ja Britannian maahanmuuttohistoria, väestöpohja ja koulutusjärjestelmä ovat hyvin erilaisia. Monet Britannian huippuyliopistot ovat kalliita. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaminen ei välttämättä vaadi yksilöltä suuria taloudellisia uhrauksia, mutta toisaalta akateemisuus ei myöskään takaa sosioekonomista menestystä.
Suomen Uutiset pyysi vaalianalyytikkona tunnettua Sami Borgia tutustumaan UKICE:n tuloksiin. Borg työskentelee tutkimuspäällikkönä Kunnallisalan kehittämissäätiössä (KAKS).
Borg arvelee, että mitään vastaavaa tutkimusta ei tiettävästi ole tekeillä Suomessa.
– Vaikka se olisi kyllä todella mielenkiintoista – ei kuitenkaan helppoa, sanoo Borg.
– Tähän tarvittaisiin kattavaa dataa riittävän pitkältä aikajaksolta, koska niin sanottu poikkileikkausaineisto ei riittäisi minkäänlaisten johtopäätösten tekemiseen. Tutkimushanke tulisi siksi myös melkoisen kalliiksi.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
PÄÄKIRJOITUS | Britanniassa mellakoidaan rajusti. Päätoimittaja Matias Turkkila pohtii, miksi näin tapahtuu.
Viikon suosituimmat
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.