Walt Disney -yhtiö tunnustaa avoimesti, että se on etääntynyt osasta yleisöä ja epäonnistunut kuluttajamarkkinoilla. Maailmankuulu viihdejätti on sotkeutunut 2020-luvulla Amerikan identiteettipolitiikkaan ja pyrkinyt tuomaan wokea myös viihdetuotantoonsa. Nyt heikentyneistä myyntiluvuista ja osakeromahduksesta kärsivä Disney kertoo avoimesti, että yrityksen aktivismi on riski yhtiön kannattavuudelle. Yritysten politisoitumista analysoiva professori korostaa, että ilmiö on laaja ja koskee myös useita instituutioita kuten mediaa ja yliopistoja. Yhteiskunnallista aktivismia ajaville toimihenkilöille toiminnassa ei ole aina edes kyse vauhtisokeudesta, vaan joskus myös henkilökohtaisten etujen ajamisesta organisaation edun kustannuksella.

Walt Disney -yhtiö on oppinut kantapään kautta, mitä tarkoittaa ”go woke, go broke”.

Kaikkien tuntema maailman luokan viihdejätti tunnusti, että sen vasemmalle viettänyt poliittinen ote viihdesisältöihin on vieraannuttanut osan yleisöstä ja vahingoittanut firman taloutta. Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissiolle toimitetussa tuoreessa raportissa yhtiö mainitsi ”riskit, jotka liittyvät yleisön ja kuluttajien mieltymysten sivuuttamiseen”.

”Yleisesti ottaen liikevaihtomme ja kannattavuutemme ovat kärsineet, kun kuluttajat eivät ole antaneet riittävää hyväksyntää viihdetarjonnallemme, tuotteillemme ja valitsemillemme jakelukanaville”, yhtiö ilmoitti raportissaan.

Disney tunnusti myös, että yhteiskunnallinen päsmäröinti luo uusia riskejä:

”Yhtiömme linja yhteiskunnallisiin asioihin, mukaan lukien pyrkimyksemme saavuttaa tiettyjä ympäristöön ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyviä tavoitteita, jakaa valtavasti kuluttajien mielipiteitä ja aiheuttaa riskejä maineellemme ja brändeillemme.”

Kun markkinoiden näkymätön käsi näyttää keskisormea

Amerikkalainen professori Jonathan Turley kirjoittaa The Hill -lehden kolumnissaan, että vapaiden markkinoiden ”näkymätön käsi” näyttää nyt keskisormea Disneylle. Tällä hän viittaa taloustieteen isähahmo Adam Smithin tunnettuun vertauskuvaan markkinoiden itseohjautuvuudesta. Turley on oikeustieteen professori George Washingtonin yliopistossa.

Reilun vuoden aikana Disney on noussut otsikoihin poliittisena vaikuttajana. Yhtiö vastusti äänekkäästi republikaanijohtoisen Floridan osavaltion lainsäädäntömuutosta, joka kieltää seksuaali-identiteetti- ja sateenkaariteemojen opetuksen nuorimmille lapsille julkisissa päiväkodeissa ja peruskouluissa. Kiistan myötä Disney päätyi jo viime vuonna vaihtamaan toimitusjohtajansa.

Turley muistuttaa, että Disneyn vanavedessä muutkin korporaatiot ovat hiljattain olleet sokeita yhtiöiden politisoitumiselle ja sen aiheuttamille ongelmille. Hänen mukaansa yritysjohtajat välttelivät aiemmin poliittisia kiistoja ja keskittyivät enemmän myymään tuotteita ja palveluja – eivät poliittisia maailmankuvia.

Pelkästään neljä uutta flopannutta Disneyn ”woke-elokuvaa” ovat aiheuttaneet yhtiölle miljardin dollarin menetykset. Elokuvia on arvosteltu aggressiivisesta uusvasemmistolaisten agendojen tuputtamisesta. Jopa Disneyn omat tähdet ovat kritisoineet uutta tuotantoa.

Yhtiö kertoo, että katsojaluvut ovat pudonneet 14 prosenttia. Disneyn osake on alimmillaan yhdeksään vuoteen. Samassa ajassa vertailukelpoisten amerikkalaisten suuryritysten osakeindeksi SP500 on yli kaksinkertaistunut.

Turley nostaa esille myös toisen surullisenkuuluisan esimerkin, tunnetun olutbrändi Bud Lightin. Alkuvuodesta Markkinointijohtaja Alissa Heinerscheid päätti uudistaa kansan suosiman tavisjuoman brändiä ”inklusiivisemmaksi” transseksuaalisuusteemalla. Tämän myötä hän sai kollegoiltaan valtavaa ylistystä. Kuluttajat reagoivat toisin. Tuloksena oli brändin romahtaminen ja miljardien dollareiden pudotus myyntiluvuissa ja tuotoissa. Yhtiön markkinaosuus ja markkina-arvo eivät vieläkään ole elpyneet tästä kohusta.

Ristiriitaiset kannustimet altistavat wokelle

Professori analysoi, mistä vahingollinen, mutta niin laajalle levinnyt yritysaktivismi kumpuaa. Osakkeenomistajien kannalta kuulostaisi maalaisjärjen vastaiselta uhrata yrityksen kannattavuutta poliittisen aktivismin nimissä. Turleyn mukaan yksittäisillä johtajilla on kuitenkin tällaiseen intressi silloin, jos heidän oma ammatillinen profiilinsa saa pönkitystä erityisten agendojen kirittämisestä.

”Vastuullisuudesta” ja ”monimuotoisuudesta” on tullut viime vuosina lähes omia teollisuudenalojaan. Länsimaisten organisaatioiden yhteiskunnallinen aktivismi on muuttunut pienessä ajassa läpitunkevaksi ilmiöksi. Reilun parin vuoden aikana on alettu puhumaan ”ESG-kapitalismista” ja kriittisemmin ”woke-kapitalismista”.

Vaikka wokettavat toimitusjohtajat antavat usein ilmiölle kasvot, tutkijoiden mukaan yritysten keskijohto ja konsultit ovat avainasemassa erilaisten muotiagendojen levittämisessä. Suomessa yritysten politisoitumisen, ”brändiaktivismin”, puolesta on rummuttanut mm. Kirsi Pihan viestintätoimisto Ellun Kanat – entisen anarkisti Suvi Auvisen johdolla.

Turley muistuttaa, että saman sukuinen trendi näkyy myös mediassa. Erityisesti Yhdysvalloissa yleisön luottamus journalisteihin on kärsinyt viimeisten vuosien aikana. Tästä huolimatta medioiden johtajat puskevat yhteiskunnallisia missioita objektiivisuuden ja tasapuolisuuden kustannuksella. Kuten New York Timesin entinen toimittaja Nikole Hannah-Jones julisti, ”kaikki journalismi on aktivismia”.

Lisäksi Turley nostaa esille, että agendavaikuttamista näkyy myös yliopistoissa. Akatemioissa mielipideilmasto on vahvasti vasemmalle kallellaan ja kantaaottavaa, eikä mahdollista näkemysten moninaisuutta. Tutkijoilla ei ole henkilökohtaisia kannustimia tämän epäsuhdan korjaamiseen.

”Kaikkia näitä esimerkkejä taantumuksesta yhdistää taloudellinen malli nimeltä ’yhteismaan ongelma’. Siinä jokainen toimii omista lähtökohdistaan ja tavoittelee välitöntä henkilökohtaista etua, joka kuitenkin nakertaa kaikille yhteisiä elintärkeitä resursseja. Kaikki nämä yritysmaailman, journalismin ja akatemian hahmot tavoittelevat omaa hetkittäistä etuaan yhtiöidensä ja instituutioidensa kustannuksella.”

SUOMEN UUTISET