Hallintovaliokunta vaatii lausumassaan hallitusta huolehtimaan seksirikoksiin ja törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten nopeasta ja tehokkaasta maasta poistamisesta. Lausuman pitäisi ohjata hallitusta toimenpiteisiin.
Eduskunnan hallintovaliokunnan joulukuussa antaman lausumaehdotuksen mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii seksuaalirikoksiin ja törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten nopeasta ja tehokkaasta maasta poistamisesta sekä varmistaa muutoinkin kansalaisten turvallisuuden tunteen, rikosten uhrien ja asianosaisen itsensä oikeusturvan parantamiseksi entistä sujuvammat käsittelyprosessit rikosasioissa sekä antaa hallintovaliokunnalle selvityksen tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksista vuoden 2022 syysistuntokauden alkuun mennessä.
Lausuma koskee kansalaisaloitetta
Lausumaehdotus koskee kansalaisaloitetta seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttamisesta ja karkotuksesta, jossa ehdotetaan lainvalmisteluun ryhtymistä ja/tai ulkomaalaislain muuttamista siltä osin kuin se vaatii muutosta.
Kansalaisaloitteessa ehdotetaan lainvalmisteluun ryhtymistä ja/tai ulkomaalaislain muuttamista sen varmistamiseksi, että seksuaalirikokseen Suomessa syyllistynyt ulkomaalainen menettäisi automaattisesti oleskelulupansa ja että hänet voitaisiin karkottaa välittömästi.
Aloitteen perusteluissa myös esitetään, että rikoksesta tuomittu on otettava välittömästi säilöön mahdollisen pakenemisen estämiseksi ja että tuomittu ei saisi hakea Suomen kansalaisuutta riippumatta siitä, missä maassa rikos on tehty.
Hallintovaliokunta tuo esille, että Suomessa vuonna 2014 voimaan tulleella ulkomaalaislain muutoksella ei ole pantu kokonaisuudessaan täytäntöön EU-direktiiviä jonka mukaan kansainvälisen suojeluaseman poistaminen eräissä tilanteissa on mahdollista rikos- ja turvallisuusperusteella.
Hallintovaliokunnan päätösehdotuksen mukaan eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen sisältyvän ehdotuksen, mutta hyväksyy hallintovaliokunnan edellä mainitun lausumaehdotuksen, joka voidaan katsoa eduskunnan vahvaksi tahtotilan ilmaisuksi
Purra: Lopputulos haastavaa saavuttaa
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra toteaa, että asian käsittely oli pitkä, kuten kansalaisaloitteilla yleensä.
– Kansalaisaloitteet jäävät usein tärkeydessä hallitusten esitysten ja kirjelmien taakse. Valiokunta tarvitsi myös useampaan kertaan lisätietoa esimerkiksi poliisilta ja maahanmuuttovirastolta.
– Alusta asti oli selvää, että varsinainen kansalaisaloite pitää hylätä, koska sen vaatimia asioita ei ole mahdollista toteuttaa. Melkein yhtä nopeasti selvisi kuitenkin myös, että lainsäädännöllisiä mahdollisuuksia korjata tilannetta kuitenkin on olemassa. Näihin asioihin ainakin perussuomalaiset halusivat heti tarttua, Purra kertoo.
Purran mukaan lopputulokseen pääseminen oli haastavaa.
– Jossakin vaiheessa näytti silti, että mietinnössä ei päästä lainkaan riittävän konkreettisesti käsittelemään direktiivien mahdollistamia kansallisen lainsäädännön korjausvaatimuksia. Olen kuitenkin itse sitä mieltä, että pelkän diibadaaban esittäminen on yhtä tyhjän kanssa.
– On turhaa sanoa, että ongelma on huolestuttava ja siihen pitää puuttua, jos kuitenkaan ei olla lainkaan valmiita tekemään sen eteen mitään. Näin usein maahanmuuttoon liittyvien ongelmien kohdalla tahtoo valitettavasti käydä. Loppujen lopuksi mietinnöstä kuitenkin saatiin kohtuullinen, ja lausuman pitäisi ohjata hallitusta toimiin, Purra toteaa.
PS esittää kolme keinoa puuttua ongelmaan
Yksimielisen lausuman lisäksi hallintovaliokunnan perussuomalaiset Purra, Jussi Halla-aho ja Mauri Peltokangas jättivät vastalauseen, jossa on kolme konkreettista keinoa puuttua ongelmaan:
1) Ulkomaalaislain muuttaminen niin, että kansainvälisen suojelun asema on poistettavissa henkilöltä, jonka on perusteltua olettaa olevan vaaraksi Suomen turvallisuudelle tai joka on Suomessa oleskelunsa aikana syyllistynyt törkeään rikokseen.
2) Ulkomaalaislain muuttaminen niin, että henkilö, joka on rikosoikeudellisen seuraamuksen johdosta määrätty palautettavaksi, voidaan välittömästi ottaa säilöön.
3) Kansalaisuuslain muuttaminen niin, että vakavasta rikoksesta, kuten seksuaalirikoksesta, tuomittu henkilö ei koskaan voi saada Suomen kansalaisuutta.
Eduskunta äänestää mietinnöstä helmikuussa
Mietinnöstä keskustellaan eduskunnassa 11. helmikuuta ja siitä äänestetään seuraavana päivänä.
– Toivottavasti asia kiinnostaa mediaa laajasti, sillä se on hyvin merkittävä ja, kuten kansalaisaloitteen suosiostakin saatoimme päätellä, se liikuttaa monia ihmisiä.
– Hallituksessa on kuitenkin yksi puolue, jonka valtakaudella en usko minkään maahanmuuttoon liittyvän asian etenevän parempaan suuntaan, joten toiveeni eivät ole korkealla. Toivottavasti edes seksuaalirikosten rangaistusten korottaminen etenee, Purra sanoo.
Artikkelia on täydennetty 31.1.2021 klo 11.30.
SUOMEN UUTISET