LEHTIKUVA
Eduskunnassa keskusteltiin ruoka- ja kehitysavusta. Keskustelun edetessä nähtiin kova riita rahojen suuntaamisesta kehitysmaiden ja kotimaan omien köyhien välille.
SDP:n Tuula Väätäinen sanoi ensin pitävänsä jopa edesvastuuttomana perussuomalaisten esitystä siirtää kehitysavun maksaminen yksityisille kansalaisille. Perussuomalaisten Vesa-Matti Saarakkala (kuvassa) vastasi tähän, että kehitysavulla on ilman muuta oma roolinsa ja hän oli samaa mieltä ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) kanssa siitä, että naisten aseman parantaminen on ehto kehitysavun onnistumiselle.
– Mutta jos te uskotte kehitysapuun, niin te uskotte myös, että ihmiset maksavat, Saarakkala totesi.
Kehitysapu ei
irrallaan taloudesta
Saarakkala korosti, ettei kehitysapua voi tarkastella kokonaan irrallaan muusta taloudesta. Eikä kansalaisten mielipidettä voi jättää huomiotta kehitysavun määrää arvioitaessa tiukassa taloustilanteessa.
– 90 prosenttia kansalaisista kannattaa kehitysavun vähentämistä, Saarakkala muistutti.
Kansainväliset sitoumukset
eivät ohita kotimaisia
Perussuomalaisten Pentti Oinonen sanoi yleisessä tiedossa olevan, että kehitysapu joutuu usein sivullisten taskuihin.
– Suomeen on samaan aikaan syntynyt uudenlainen kurjalisto, leipäjonot kasvavat. Jos kehitysapu menee jatkossakin vääriin käsiin, ehdotan kehitysvarojen jakamista Suomen omille köyhille, Oinonen vetosi.
Saarakkala totesi, ettei Suomi voi nykyisessä taloustilanteessa tarkastella kansainvälisiä sitoumuksia kokonaan irrallaan taloustilanteesta ja kotimaisista sitoumuksista.
– Valtiontaloudessa meillä on monia kytkentöjä esimerkiksi lapsiperheisiin ja köyhiin. Emme voi asettaa kansainvälisiä sitoumuksia paremmalle sijalle, Saarakkala vetosi.
Rahat poppamiesten taskuihin?
Vasemmistoliiton Risto Kalliorinne oli soimannut perussuomalaisten linjauksia erikseen ja jyrkästi. Oinonen vastasi siihen.
– Kehotan Kalliorinnettä menemään ruokajonoon ja sanomaan, että meidän mielestämme nämäkin paketit kannattaisi jakaa mieluummin kehitysmaiden köyhille. Katsokaapa, kauanko viihdytte siellä jonossa, Oinonen kehotti.
Vasemmistoliiton Silvia Modig kimpaantui tästä ja sanoi käyneensä itse ruokajonossa pari viikkoa sitten. Hän ihmetteli, kuinka perussuomalaiset ajavat kehitysmaiden ja Suomen köyhiä vastakkain. Oinonenkin ojensi kättä kiistakumppaneille tunnelman rauhoituttua.
– Tarkoitin sitä, etteivät suomalaiset rahat menisi poppamiesten taskuun. Jos ne menevät hätää kärsivien hyväksi mihin päin maailmaa tahansa, on se hyväksyttävää, Oinonen puntaroi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
