Brittihallituksen valmistelema lakiesitys estäisi laittomasti maahan tulleita hakemasta turvapaikkaa. Laittomat tulijat poistettaisiin maasta. Lain tarkoituksena on suitsia kanaalin yli pienveneillä tapahtuvaa laitonta siirtolaisuutta. Samaan aikaan kanaalin toisella puolella raiskauksesta tuomittu ja jo kertaalleen Britanniasta karkotettu afgaani jonottaa sitkeästi pääsyä kumiveneeseen.
Pääministeri Rishi Sunak on luvannut tehdä lopun pienveneillä tapahtuvasta laittomasta maahantulosta, kertoo Guardian-lehti. Uuden lakiesityksen mukaan turvapaikkahakemusta ei oteta edes käsittelyyn, jos hakija on tullut maahan laittomasti. Valitusmahdollisuutta ei ole.
Kaikki laittomasti maahan tulleet aiotaan ottaa säilöön 28 vuorokaudeksi. Tämän ajan kuluessa heidät palautetaan joko omaan kotimaahansa tai johonkin kolmanteen maahan, kuten Ruandaan. Säilöönottokeskuksina aiotaan käyttää muun muassa entisiä ilmavoimien kasarmialueita.
Viime syksynä valitun pääministeri Rishi Sunakin vanhemmat ovat intialaisia siirtolaisia, jotka muuttivat Englantiin 1960-luvulla länsi-Afrikasta siirtomaiden itsenäistyttyä. Nyt hän ajaa tiukkaa linjaa laitonta siirtolaisuutta vastaan. Sunak kiteyttää twiitissään uuden lain seuraukset laittomasti maahan tulleille.
Jos tulet maahan laittomasti:
– Et voi hakea turvapaikkaa.
– Et kuulu ihmiskaupan uhrien suojelujärjestelmän piiriin.
– Et voi perusteettomasti vedota ihmisoikeussopimuksiin.
– Et voi jäädä maahan.
Tänä vuonna ennätysmäärä laittomasti tulevia
Vuonna 2022 yhteensä 45 755 henkilöä ylitti Englannin kanaalin laittomasti pienveneillä. Suurin osa heistä anoi turvapaikkaa. Alkuvuonna 2023 laittomia siirtolaisia on tullut jo lähes kolme tuhatta, vaikka merellä on vielä hyytävän kylmää. Viranomaiset pelkäävät, että tänä vuonna laittomasti maahan tulevien kokonaismäärä ylittäisi 80 000 henkeä.
Britannia maksaa turvapaikanhakijoiden hotelleista 7 000 000 puntaa päivässä ja tulijoiden suuri määrä on aiheuttanut yhteiskunnallisia ongelmia. Ei siis ihme, että brittihallitus haluaa tehdä asialle jotain.
Ranska on ollut kyvytön tai haluton estämään ihmissalakuljettajien toimintaa omalla rannikollaan. Asiasta on pidetty kansainvälisiä kriisikokouksia ja Britannia on maksanut Ranskalle rahaa, jotta ranskalaiset estäisivät Britanniaan suuntautuvaa laitonta siirtolaisuutta, mutta käytännössä mikään ei ole muuttunut. Jotkut epäilevät jopa, että Ranska ja muut EU-maat ovat pyrkineet rankaisemaan Britanniaa EU-erosta sallimalla ihmissalakuljettajien toiminnan.
Pakolaiskiintiö laittoman maahantulon tilalle
Tällä hetkellä lähes kaksi kolmasosaa kumiveneillä tulijoista saa turvapaikan tai muulla humanitaarisella perusteella myönnetyn oleskeluluvan, kertoo Reuters. Läheskään kaikki laittomasti maahan tulleet eivät kuitenkaan ano turvapaikkaa, vaan moni katoaa suoraan pimeille työmarkkinoille.
Jatkossakin laittomasti maahan tulleelle voitaisiin poikkeustapauksissa myöntää turvapaikka. Tämä koskisi lapsia ja henkilöitä, jotka ovat liian sairaita lentämään sekä niitä, jotka ovat ”todellisessa vaarassa”.
Sisäministeri Suella Braverman kertoi parlamentille, että maahan voitaisiin jatkossa ottaa ennalta määritellyn kiintiön verran YK:n hyväksymiä pakolaisia vuosittain. Pakolaiskiintiön koko jäisi parlamentin päätettäväksi. Mutta kiintiö otettaisiin käyttöön vasta sitten kun laiton maahantulo on saatu pysäytettyä.
Ero Euroopan ihmisoikeussopimuksesta?
Brexitin puuhamies Nigel Farage suhtautuu uuteen lakiin periaatteessa erittäin myönteisesti. Hän pitää sitä isona askeleena parempaan suuntaan. Farage on kuitenkin huolissaan siitä, että käytännössä laki tulisi kaatumaan siihen, että brittituomioistuimet vetoaisivat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka menevät kansallisen lainsäädännön edelle.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat tietenkin tuominneet uuden lakiesityksen jyrkästi. Jo tähänkin asti ihmisoikeussopimukset ovat olleet kompastuskivenä karkotuksissa. Kuten Suomen Uutiset viime kesänä kertoi, heti ensimmäinen karkotuslento Britanniasta Ruandaan jouduttiin peruuttamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kiellon takia.
Farage on sitä mieltä, että taatakseen kansallisen päätösvaltansa maahanmuuttoasioissa Britannian tulisi irtisanoutua Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Hän luonnehtii tätä ”Brexitin loppuun saattamiseksi”. Myös monet kansanedustajat ovat ottaneet esille Euroopan ihmisoikeussopimuksesta eroamisen.
Mikä voisi mennä pieleen?
Uusi laki lähettäisi laitonta maahantuloa harkitseville vahvan viestin, että ei kannata edes yrittää, mutta sen täytäntöönpanon tiellä on vielä monta käytännön kompastuskiveä. Tähänkään asti läheskään kaikkia laittomia tulijoita ei olla saatu kiinni mereltä tai rannasta, vaan osa on livahtanut suoraan pimeille työmarkkinoille, jotka ovat Britanniassa mittavat. Omien maanmiesten sekaan on helppo sulautua.
Laittomien tulijoiden suuri määrä tarkoittaa suuria vaikeuksia. Säilöönottokeskuksia pitäisi rakentaa paljon lisää. Käännytysten toimeenpanokin on käytännössä hankalaa ja kallista.
Kaikista näistä vaikeuksista huolimatta Rishi Sunakin hallitus on päättänyt lähteä taistoon laitonta maahantuloa vastaan. Samaan aikaan kanaalin eteläpuolella Ranskassa tuhannet laittomat siirtolaiset odottavat tilaisuutta nousta kumiveneeseen.
Raiskauksesta karkotettu haluaa takaisin
Yksi heistä on 28-vuotias afganistanilaismies Emal, joka on jo kertaalleen karkotettu Britanniasta. Emal tuli Britanniaan ensimmäisen kerran 15-vuotiaana, yksintulleena turvapaikanhakijana, kertoo Daily Mail. Hänet sijoitettiin sijaisperheeseen pikkukaupunkiin Lontoon lähelle.
Parikymppisenä Emal raiskasi 12-vuotiaan tytön ja sai siitä yhdeksän vuoden vankeustuomion. Puolet tuomiosta istuttuaan hänet palautettiin Afganistaniin vuonna 2019.
Nyt Emal on Ranskassa jonottamassa venekyytiä serkkunsa, serkun vaimon ja näiden kahden lapsen kanssa. Hän vannoo, että ei ikinä lakkaa yrittämästä Britanniaan.
– Olemme olleet Ranskassa kolme kuukautta ja me emme saa mitään, Emal kertoo. Britanniassa voin saada koulutuksen, työpaikan ja talon.
SUOMEN UUTISET