

LEHTIKUVA
Eipä yllättänyt: Autoilijoille karmeita uutisia heti aluevaalien jälkeen – hallitus vihjaa dieselin litrahinnan kallistumisesta
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) esittää, että tänä keväänä saatetaan hyvinkin mahdollisesti päättää polttoaineen jakeluvelvoitteen nostosta, jonka arvioidaan korottavan erityisesti dieselin litrahintaa.
Perinteisesti vaalien jälkeen on sopiva paikka lisätä kansalaisten maksutaakkaa.
Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) julkaisi tiistaina tiedotteen, joka on otsikoitu: Liikenteen päästöjen puolittaminen 2030 mennessä on mahdollista kansallisin keinoin ja EU:n toimin.
Tiedotteessa esitetään edellytyksiä hallituksen tavoitteen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä toteutumiseksi.
LVM:n mukaan tavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että fossiilittoman liikenteen tiekartan tuet ja kannustimet toteutetaan täysimääräisesti ja että erilaiset päästövähennyspotentiaalit toteutuvat odotetusti. Lisäksi tarvitaan EU-toimia ja korkeampi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite.
Tiedotteen autoilijoita kiinnostava osuus löytyy ensimmäisen kappaleen loppupuolelta: Harkitaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen pientä nostoa biokaasun tuotannon kasvua vastaavalla määrällä vuoteen 2030.
Autoilusta tulossa entistä kalliimpaa
Jakeluvelvoite viittaa siihen, kuinka suuri osuus polttoaineiden energiasisällöstä täytyy tulla uusiutuvista energialähteistä. Jakeluvelvoite ohjaa polttoaineiden jakelijat sekoittamaan polttoaineen joukkoon biopolttoainetta.
Jakeluvelvoite perustuu biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annettuun lakiin, jonka mukaan uusiutuvien polttoaineiden energiasisällön osuus polttoaineesta, kuten dieselista tulee tällä hetkellä olla 19,5 prosenttia.
Asteittain jakeluvelvoite nousee 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Käytännössä huoltoasemat lisäävät biopolttoaineiden osuutta dieselissä, koska bensiinissä uusiutuvien osuutta voi nostaa rajallisemmin.
Jakeluvelvoitteen uusi korottaminen on hallituksen neuvotteluissa varteenotettavana ja harkittavana keinona päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi siitäkin huolimatta, että toimenpide tekee autoilusta entistäkin kalliimpaa.
Ei juuri vaikutuksia ilmastoon
Jakeluvelvoitteen noston arvioidaan siis vaikuttavan erityisesti dieselin hinnankehitykseen. Liikenne- ja viestintäministeri Harakka myönsi itsekin LVM:n tiedotustilaisuudessa, että jakeluvelvoitteen korottaminen nostaa hintoja.
– Kyllä se hinnan nousupaine on ihan tuntuva, Harakka sanoi.
Hallituksen väläyttelemät mahdollisuudet uusista toimista, jotka nostavat liikkumisen hintaa, julkistetaan sopivasti ja täysin ymmärrettävästi vasta aluevaalien jälkeen.
Polttoaineen hinnan kallistumiseen johtavat päätökset ovat erottamaton osa pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen kunnianhimoisia ilmastotoimia, ja miksevät olisi, sillä autoilun tekeminen entistä kalliimmaksi on Marinin hallitukselle varma rahastusautomaatti, jolloin samalla voidaan viitata ilmaston vuoksi tehtäviin korjausliikkeisiin.
Tosin ilmaston kannalta vaikutukset jäävät lähes olemattomiksi, koska maailman mittakaavassa Suomen kokonaispäästöt ovat lähes olemattomat.
Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt muodostavat vain noin viidenneksen Suomen kokonaispäästöistä. Lisäksi koronapandemiasta johtuen liikenteen hiilipäästöt jo laskivat vuonna 2020 noin 7 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
Vihreiden sisältä kritiikkiä omaan intoiluun
Marinin hallituksessa ilmastotoimien moottorina toimivat vihreät, joille autoilijoiden kiusaaminen ja liikkumisen vaikeuttaminen on sydämen asia. Vihreiden ilmastointoilua kohtaan on esitetty kritiikkiä jopa hallituksen sisältä, mutta terävin kritiikki on yllättäen tullut tällä kertaa puolueen omista riveistä.
Vihreiden ex-puheenjohtajat Ville Niinistö ja Touko Aalto esittävät Iltalehdessä, että vihreistä on tullut kapealla sektorilla toimiva puolue, jolla ei ilmasto- ja ihmisoikeuspolitiikan ohella ole kovinkaan paljoa muuta sanottavaa.
Aalto esittää melko suoraan, että vihreiden ilmastointoilu on jo mennyt överiksi. Aallon mukaan vihreiden pitäisi ilmastoasioissa jo tunnustaa, että Suomen päästöillä ei ole maailman mittakaavassa kovin paljon merkitystä, vaikka Suomessa kehitetyillä ratkaisuilla voisi olla iso merkitys maailman ilmasto-ongelmien ratkaisemisessa.
Hallituksen toimet myrkkyä autoilijoille
Hallitus korotti polttoaineveroa viimeksi elokuussa 2020. Tavan autoilijalle hallituksen aikeet jakeluvelvoitteen nostosta ovat myrkkyä, sillä toteutuessaan polttoainepumpulla vierailu keventää kukkaroa jälleen entistä enemmän.
Polttoaineen hinta kirpaisee juuri nyt kuluttajia. Halvimmankin bensiinin eli 95 E10:n hinta on monin paikoin ympäri Suomea jo lähes kaksi euroa. Myös dieselin hinta on lähestynyt kahden euron rajaa.
Syyksi polttoaineiden kalleuteen tarjotaan yleensä raakaöljyn korkeaa hintaa. Se on kuitenkin vain osa totuutta, koska polttoaineen hinnasta suurin osa muodostuu verosta. Öljyn maailmanmarkkinahinta on sama kaikille, mutta hintaan bensapumpulla vaikuttavat kansallisen tason päätökset.
Bensa ja diesel maksavat Suomessa nyt jopa enemmän kuin esimerkiksi 11 vuotta sitten, jolloin raakaöljyn hinta oli vielä korkeammalla kuin tällä hetkellä. Kunnianhimoisien ilmastotoimien ja kiristyvän verotuksen vuoksi polttoaineiden hinnat tuskin ovat alenemassa ainakaan tällä hallituskaudella.
Perussuomalaiset laskisi polttoaineveroa, kokoomus ei
Autoilijoille ei kuitenkaan juuri heru ymmärrystä oppositionkaan puolelta, koska vain perussuomalaiset olisi valmis laskemaan polttoaineiden verotusta. Esimerkiksi kokoomuksella ei ole mitään sitä vastaan, että suomalaiset köyhtyvät jatkossakin polttoainepumpulla ja että korkea polttoaineen hinta näkyy ja tuntuu tuotteiden kauppahinnoissa.
Perussuomalaisten mielestä ylimitoitettu ilmastokunnianhimo on hölmöä tilanteessa, jossa julkinen talous on jo valmiiksi rapakunnossa.
Marraskuussa perussuomalaiset esitti polttoaineveron alentamista 25 prosentilla, jolloin keskivertoperheelle jäisi lähes 500 euroa enemmän käteen vuodessa.
Somessa pantiin merkille tiedotuksen ajankohta
Sosiaalisessa mediassa hallituksen suunnitelmia paheksutaan, ja monet huomauttavat, että jakeluvelvoitteen nosto kirpaisee kovimmin pienituloisia.
Et ihan ymmärrä oikein, osittain kyllä. Kv-energian hinta on korkea, m.l. raakaöljy ja kaasu. Jakeluvelvoite nostaa merkittävästi hintaa. Tämä iskee pahimmin matalapalkkaisiin ja "köyhiin". Miksi vihervasemmisto haluaa kurittaa köyhiä?
— Miia Autero (@AuteroMiia) January 26, 2022
Twitterissa on myös pantu merkille hallituksen tiedottamisen ajankohta vaalien jälkeen.
Nyt kun vaalit on ohi, niin #hallitus voi keskittyä olennaiseen eli autoilevan suomalaisen kurjistamiseen. #polttoaine #polttoaineenhinta #bensanhinta #jakeluvelvoite #nytonpakko https://t.co/TaWAXkLPRr
— Mikko Kokko (@mikkokokko) January 25, 2022
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ilmastoimet ylikunnianhimoiset tavoitteet jakeluvelvoite kurjistaminen polttoaineiden hinta autoilijat diesel Touko Aalto Timo HArakka Sanna Marin Ville Niinistö vihreät perussuomalaiset SDP hallitus Kokoomus verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Polttoaineiden hinnat pilvissä – kasvavat ilmastotoimet ajavat suomalaisia energiaköyhyyteen: ”Kyllähän tämä hirvittää”

Leena Meri: Kansalaiset kärvistelevät sähkö- ja polttoainelaskujensa kanssa – ”Kylmäsydäminen kepu kehottaa menemään sossuun”

Sähkön ja polttoaineiden hinnat kohosivat taivaisiin – ”Hallitus ei voi enää jatkaa kansalaisten ostovoiman tuhoamista ilmastokurjistamisella”

Saarikko vähätteli bensan hintaa, Suomela höpisi omiaan – Purra: On hölmöä väittää, ettei hallitus pysty vaikuttamaan – ”Te voitte laskea veroa”

Mäkelä: Suomeen on julistettava teollisuuden hätätila

Antikainen: Järjetön ilmastoposeeraus tekee liikkumisesta Suomessa maailman kalleinta ja tuhoaa maamme kilpailukyvyn

Purra: Pienen maan, jonka julkinen talous on rapakunnossa, ei pitäisi lähteä keulimaan ylikunnianhimoisilla ilmastotoimilla

Perussuomalaiset: Ihmisoikeuspoliittinen selonteko vaarantaa ilmastopolitiikan kautta Suomen teollisuuden ja sen toimintakyvyn – samoin työpaikat

Isoveli pistää piuhat kiinni kansalaisten autoihin – kulutustiedot imuroidaan aina katsastuksen yhteydessä
Viikon suosituimmat

Empatiataululle kävi huonosti Tampereen valtuustossa: Demaripormestari pakitteli ja siirsi ihmisiä lokeroivan DEI-häkkyrän pois käsittelystä
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Rotat jättävät uppoavan laivan Britanniassa: Konservatiivit loikkaavat joukolla Nigel Faragen kansallismieliseen puolueeseen
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Kolumni: Kanariansaaret opettaa
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Uusimmat

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”

Kolumni: Kallis kaksivuotinen esikoulukokeilu – laiha näyttö
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää











