
PS ARKISTO
Elinkeinoministeri Wille Rydmanilta iloisia uutisia: Av-tuotantojen kannustinrahoitus jatkuu
Työ- ja elinkeinoministeriö on varmistanut audiovisuaalisten tuotantojen kannustinrahoituksen valtion vuoden 2024 talousarvioesityksen puitteissa. Rahoitus on enintään 10 miljoonaa euroa. Elinkeinoministeri Wille Rydman iloitsee siitä, että onnistui varmistamaan kannustinrahoitukselle jatkon kovan väännön jälkeen.
Av-tuotantokannustin auttaa suomalaisia pk-yrityksiä luomaan laadukasta kotimaista sisältöä. Yhteiskunnalle se on ensisijaisesti yritystoiminnan kasvua luova instrumentti.
Kannustimen avulla houkutellaan ulkomaisia tuotantoyhtiöitä kuvaamaan elokuvia ja sarjoja Suomessa sekä edistetään kotimaisten elokuvien kansainvälistä rahoitusta ja jakelua. Elinkeinoministeri Wille Rydman kertoi asiasta viestipalvelu X:ssä:
– Iloisia uutisia: olen onnistunut varmistamaan av-tuotantokannustimen rahoitukselle jatkon. Olin kovin pahoillani siitä, että av-kannustin ei budjettiriihessä mahtunut valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen. Talousraami on tietysti tiukka ja säästää pitää, mutta tämä kyseinen tuki on tutkitusti tuottava investointi, ei pelkkä kuluerä. En kuitenkaan luovuttanut, vaan pyysin virkamiehiämme etsimään tarvittavia rahoja esimerkiksi Business Finlandin varoista.
Kymmenen miljoonaa euroa tulossa
– Melkoisen vaivannäön jälkeen sieltä saatiinkin puristettua ensi vuodelle 10 miljoonan euron potti, jonka olen tänään saanut vahvistettua ensi vuoden av-kannustimen toteuttamiseksi. Kiitos TEMin ja BF:n väelle työstänne tämän suhteen.
Rahaa on tulossa ainakin kymmenen miljoonaa euroa. Koko av-alan pyytämää 20 miljoonaa euroa ei kuitenkaan ole vielä varmistettu, kertoo Rydman.
– Kiitos myös Riikan johtamalle valtiovarainministeriölle ymmärtämyksestä asiaa kohtaan. VM:ssä on valmistelussa vielä toinen 10 miljoonan euron varaus av-kannustimeen osaksi täydentävää talousarviota, jolloin av-kannustimen koko ensi vuodelle olisi yhteensä se 20 miljoonaa euroa, mitä alun perin tavoiteltiinkin. Toivottavasti se toteutuu.
Kaiken takana on kilpailu katsojista
Kannustimen tarve alalle syntyy kiristyneestä kansainvälisestä kilpailusta eri striimipalvelujen kesken. Tämä kilpailu käyttäjistä on kasvattanut panostuksia palveluiden sisältöihin, minkä myötä myös kiinnostus eri kieli- ja kulttuurialueiden paikallisiin sisältöihin on kasvanut. Samalla kilpailu osaavasta työvoimasta ja luotettavasta toimintaympäristöstä on kasvanut. Av-kannustimen tarve on kasvanut kahtena viime vuotena merkittävästi erityisesti ulkomaisten asiakkaiden löydettyä Suomen.
– On hienoa, että Suomi voi jatkaa kotimaisten elokuvien ja sarjojen kansainvälisen menestyksen edistämistä nyt, kun olemme päässeet siinä hyvään vauhtiin. Kansainvälisen näkyvyyden kautta viesti korkeasta osaamisesta sekä luotettavasta toimintaympäristöstä leviää. Myös muut toimialat hyötyvät tästä, Rydman sanoo.
Erityisesti kotimainen draamatuotanto on kasvanut kannustimen myötä. Kun kannustin edellyttää ulkomaista rahoitusta, varmistuu tällöin myös tuotantojen kansainvälinen jakelu. Muun muassa rikossarjat Sorjonen, Kaikki synnit ja Ivalo ovat levinneet laajalti maailmalla. Elokuvista Jalmari Helanderin ohjaama Sisu on saanut miljoonien yleisön, ja sen innoittamana Utsjoelle tulee myös uudenlaisia matkailijoita.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jalmari Helander av-tuotannot kulttuuriala yritystoiminta kannustimet työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Business Finland Wille Rydman Riikka Purra
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ylen aamuohjelmassa taas sakea väite: ”Perussuomalaiset vihaa taidetta”

Hallitus vahvistaa perusopetusta vaalikauden aikana 200 miljoonalla – korkeakoulutukseen tulossa lisää aloituspaikkoja

Hallitus laskee autoilun kustannuksia ja kannustaa työhön veronalennuksilla – ”Tavoitteena työhön kannustava sosiaaliturvajärjestelmä”

Hallitukselta pelastajakoulutukselle 3,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta

Elomaa: Av-tuotantokannustin on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.















