
PS ARKISTO
Elinkeinoministeri Wille Rydmanilta iloisia uutisia: Av-tuotantojen kannustinrahoitus jatkuu
Työ- ja elinkeinoministeriö on varmistanut audiovisuaalisten tuotantojen kannustinrahoituksen valtion vuoden 2024 talousarvioesityksen puitteissa. Rahoitus on enintään 10 miljoonaa euroa. Elinkeinoministeri Wille Rydman iloitsee siitä, että onnistui varmistamaan kannustinrahoitukselle jatkon kovan väännön jälkeen.
Av-tuotantokannustin auttaa suomalaisia pk-yrityksiä luomaan laadukasta kotimaista sisältöä. Yhteiskunnalle se on ensisijaisesti yritystoiminnan kasvua luova instrumentti.
Kannustimen avulla houkutellaan ulkomaisia tuotantoyhtiöitä kuvaamaan elokuvia ja sarjoja Suomessa sekä edistetään kotimaisten elokuvien kansainvälistä rahoitusta ja jakelua. Elinkeinoministeri Wille Rydman kertoi asiasta viestipalvelu X:ssä:
– Iloisia uutisia: olen onnistunut varmistamaan av-tuotantokannustimen rahoitukselle jatkon. Olin kovin pahoillani siitä, että av-kannustin ei budjettiriihessä mahtunut valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen. Talousraami on tietysti tiukka ja säästää pitää, mutta tämä kyseinen tuki on tutkitusti tuottava investointi, ei pelkkä kuluerä. En kuitenkaan luovuttanut, vaan pyysin virkamiehiämme etsimään tarvittavia rahoja esimerkiksi Business Finlandin varoista.
Kymmenen miljoonaa euroa tulossa
– Melkoisen vaivannäön jälkeen sieltä saatiinkin puristettua ensi vuodelle 10 miljoonan euron potti, jonka olen tänään saanut vahvistettua ensi vuoden av-kannustimen toteuttamiseksi. Kiitos TEMin ja BF:n väelle työstänne tämän suhteen.
Rahaa on tulossa ainakin kymmenen miljoonaa euroa. Koko av-alan pyytämää 20 miljoonaa euroa ei kuitenkaan ole vielä varmistettu, kertoo Rydman.
– Kiitos myös Riikan johtamalle valtiovarainministeriölle ymmärtämyksestä asiaa kohtaan. VM:ssä on valmistelussa vielä toinen 10 miljoonan euron varaus av-kannustimeen osaksi täydentävää talousarviota, jolloin av-kannustimen koko ensi vuodelle olisi yhteensä se 20 miljoonaa euroa, mitä alun perin tavoiteltiinkin. Toivottavasti se toteutuu.
Kaiken takana on kilpailu katsojista
Kannustimen tarve alalle syntyy kiristyneestä kansainvälisestä kilpailusta eri striimipalvelujen kesken. Tämä kilpailu käyttäjistä on kasvattanut panostuksia palveluiden sisältöihin, minkä myötä myös kiinnostus eri kieli- ja kulttuurialueiden paikallisiin sisältöihin on kasvanut. Samalla kilpailu osaavasta työvoimasta ja luotettavasta toimintaympäristöstä on kasvanut. Av-kannustimen tarve on kasvanut kahtena viime vuotena merkittävästi erityisesti ulkomaisten asiakkaiden löydettyä Suomen.
– On hienoa, että Suomi voi jatkaa kotimaisten elokuvien ja sarjojen kansainvälisen menestyksen edistämistä nyt, kun olemme päässeet siinä hyvään vauhtiin. Kansainvälisen näkyvyyden kautta viesti korkeasta osaamisesta sekä luotettavasta toimintaympäristöstä leviää. Myös muut toimialat hyötyvät tästä, Rydman sanoo.
Erityisesti kotimainen draamatuotanto on kasvanut kannustimen myötä. Kun kannustin edellyttää ulkomaista rahoitusta, varmistuu tällöin myös tuotantojen kansainvälinen jakelu. Muun muassa rikossarjat Sorjonen, Kaikki synnit ja Ivalo ovat levinneet laajalti maailmalla. Elokuvista Jalmari Helanderin ohjaama Sisu on saanut miljoonien yleisön, ja sen innoittamana Utsjoelle tulee myös uudenlaisia matkailijoita.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jalmari Helander av-tuotannot kulttuuriala yritystoiminta kannustimet työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Business Finland Wille Rydman Riikka Purra
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ylen aamuohjelmassa taas sakea väite: ”Perussuomalaiset vihaa taidetta”

Hallitus vahvistaa perusopetusta vaalikauden aikana 200 miljoonalla – korkeakoulutukseen tulossa lisää aloituspaikkoja

Hallitus laskee autoilun kustannuksia ja kannustaa työhön veronalennuksilla – ”Tavoitteena työhön kannustava sosiaaliturvajärjestelmä”

Hallitukselta pelastajakoulutukselle 3,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta

Elomaa: Av-tuotantokannustin on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin
Viikon suosituimmat

Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen uhkailee X:ssä räjähdyksillä ja tappamisella
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.

Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja jyrähtää: ”Vasemmiston täytyy putsata oma pesänsä” –
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsenen Mika Tammen räjähdys- ja tappouhkaukset eivät ole irrallinen tapaus. Puolueen historiasta löytyy useita samankaltaisia esimerkkejä luottamushenkilöiden julkaisemista väkivaltaviesteistä. Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Sami Kymäläinen vaatii vasemmistoliittoa siivoamaan oman pesänsä.

Suomen Uutiset selvitti: Julkisuudessa vuosina 2015–2026 käsitellyissä naisiin kohdistuneissa joukkoraiskauksissa tekijät ulkomaalaistaustaisia
Suomen Uutiset selvitti julkisuudessa olleita usean tekijän raiskauksia vuodesta 2015 lähtien. Kaikissa selvityksessä löytyneissä naisiin kohdistuneissa tapauksissa tekijöiden nimet viittasivat ulkomaalaistaustaan. Yhdessä mieheen kohdistuneessa törkeässä raiskauksessa toinen kahdesta tekijästä oli suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaiset muodostavat selvän yliedustuksen myös raiskausrikoksissa yleisesti: vuonna 2025 raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä henkilöistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa Suomen väestöstä oli 11,7 prosenttia.

Toimenpidealoite: Yle jaettava kahdeksi yhtiöksi
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.

Pikkukaupungin idylli murtui: Raivoisa tappelu keskellä kirkasta päivää – viidakkoveitsikin heilui
Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.

Antikainen vastaa Amnestyn toiminnanjohtajalle: ”Suomen sotilasjohdon natsittelu tekee Suomesta kohteen”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.

Laittomat maahanpyrkijät ajoivat Italiassa uimarin päälle – jatkoivat pysähtymättä rannalle ja juoksivat pakoon
17-vuotias tyttö oli Sardinian Chia Beachilla uimassa, kun hänen päälleen ajoi algerialaisten laittomien maahantulijoiden vene. Veneessä olleet 14 nuorta miestä eivät pysähtyneet katsomaan tytön saamia vammoja, vaan karauttivat rannalle muutaman kilometrin päähän ja juoksivat pakoon sisämaahan.

Pride-aktivistit maalittavat tieteentekijöitä – toiminta on kansainvälisesti verkostoitunutta ja systemaattista
Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.

Garedew: “Opetusministeri Adlercreutz lähti mukaan Setan aivopesukampanjaan”
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti yhdessä Seta ry:n kanssa sateenkaarinuorille suunnatun kampanjan. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew moittii kovin sanoin opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutzia (r.) tempauksesta ja painottaa, että julkisen vallan tulee pysytellä erossa Setan ja Helsinki Priden kaltaisten kansaa jakavien poliittisten äärijärjestöjen kanssa veljeilystä.

Väkivaltaisuudet puhkesivat taas Ceutassa – Espanja pyytää Frontexia apuun
Paikallisten asukkaiden kärsivällisyys Espanjan Ceutassa on nyt loppu. Heinäkuun lopulla runsaat 70 000 laitonta maahantunkeutujaa ylitti rajan Marokosta Espanjan Ceutaan ja heistä noin 5 000 oleskelee edelleen alueella. Paikallisten asukkaiden ja laittomien tulijoiden välit ovat kärjistyneet väkivaltaisiksi ja Espanja on pyytänyt Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexia apuun laittomien palauttamiseksi Marokkoon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














