EU-johtajilla edessä painajaiskokous

Eurooppa-neuvoston kaksipäiväisestä kokouksesta on tulossa hyvin hankala. Vaikka erityisesti euromaiden johtajat ovat tottuneet aamuyön tunteihin asti venyneisiin kriisikokouksiin eurokriisin vuoksi, tämä kokous raastanee johtajien hermoja enemmän lukuisten kinkkisten asioiden vuoksi. Saksalle kokous on äärimmäisen tärkeä.

Kokouksen aihelista on pitkä. EU-johtajien tulisi käsitellä EU:n maahanmuuttopolitiikkaa, euroalueen uudistamista, EU:n monivuotista budjettia, brexitia, kasvanutta kauppasodan uhkaa ja Puolan oikeusvaltiokysymystä. Lisäksi Italian uusi hallitus on irtoamassa Venäjän vastaisten pakotteiden rintamasta ja Kanadan kanssa solmitusta CETA-vapaakauppasopimuksesta.

Kaiken lisäksi joillain aiheilla on kiire saada päätöksiä aikaan.

Turvapaikkapolitiikka akuutissa kriisissä

Kokousta on luonnehdittu kansainvälisessä lehdistössä ”Pelastakaa liittokansleri Merkel” -kokoukseksi erästä elokuvaa mukaillen. Saksan liittokansleri Angela Merkelin hallitus on vaakalaudalla, jos hän ei saa tuoduksi Berliiniin edes aiesopimusta mantereen maahanmuuttopolitiikasta.

Saksan sisäministeri Horst Seehofer on uhonnut sulkevansa Saksan rajoja ohi Merkelin, mikäli maahanmuuttopolitiikasta ei päästä minkäänlaiseen sopuun. Merkel voisi erottaa Seehoferin, mutta samalla hän menettäisi melkoisella varmuudella enemmistöhallituksen.

Merkelin toivoman EU-laajuisen sopimuksen voinee hylätä suoraan, sillä Seehofer haluaisi käännyttää Saksan rajalta turvapaikanhakijat, mikäli he ovat rekisteröityneet jo toisessa EU-maassa. Tämä merkitsisi monen henkilön käännyttämistä takaisin Italiaan Dublin-sopimuksen nojalla. Italian tuore sisäministeri Matteo Salvini on jo esittänyt peräänantamattomia ja täysin vastakkaisia otteita.

Italia haluaa muiden EU-maiden huolehtivan oman osansa turvapaikanhakijoista, mutta erityisesti Visegrád-maat ovat tätä vastaan.

Merkelille ei ole siten tarjolla kuin torjuntavoitto. EU-maat voivat päästä yhteisymmärrykseen rajavalvonnan lisäämisestä. EU-johtajat voivat hyväksyä myös EU:n ulkopuolelle perustettavat vastaanottokeskukset ja mahdollisesti jopa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautukset vastaaviin keskuksiin, aivan kuten Unkarin pääministeri Viktor Orbán vaati jo vuonna 2016.

Tämä voi olla Euroopan komissiolle kuitenkin liikaa.

Merkelin kokemusta yli 70 EU-kokouksesta ei sovi kuitenkaan aliarvioida, vaikka jotkut EU-johtajat haluavatkin näpäyttää häntä. Saksan hallituskriisi voi tuoda mukanaan myös markkinoilla epävarmuutta ja hermostuneisuutta. Se tuskin on yhdenkään EU-johtajan mieleen.

Euroalueen uudistukset takkuavat

Ranskan presidentti Emmanuel Macron odottaa kokoukselta paljon. Hän toivoo euroalueen uudistuksia ja on saanut asialleen hyvin varovaista tukea Saksasta. Ranskalla ja Saksalla on kuitenkin eroavaisuuksia. Ranska haluaa euroalueesta enemmän liittovaltion suuntaan kallistuvia muutoksia, kun taas Saksa haluaa ensin karsia saksalaisten veronmaksajien riskejä joutua rahoittamaan esimerkiksi euroalueen yhteneväistä työttömyysturvaa.

Lisäksi Saksa ei halua kuin pienimääräisiä rahoitusohjelmia, kun taas Ranskan toiveet ohjelmista ja euroalueen omasta budjetista ovat moninkertaisia.

Pankkiunionissa tuskin sovitaan yhteisestä pankkitalletusohjelmasta. EU-maat voivat päästä sopimukseen pankkien selvitysrahastosta. Sen tarkoitus on hoitaa huonojen pankkien alasajo mahdollisimman pienin taloudellisin vahingoin.

Vähäkiireiset asiat voivat jäädä taka-alalle

Muilla käsiteltävillä asioilla ei ole tulenpalavaa kiirettä. EU-johtajat voivat lykätä brexit-valmistelut vielä seuraavaan kokoukseen, vaikka Saksa ei varmastikaan halua Ison-Britannian ja EU:n jäävän sopimuksettomaan tilaan, kun saarivaltakunta eroaa EU:sta maaliskuun lopussa.

Saksan autoteollisuus kokisi sopimuksettomasta brexitista huomattavaa haittaa. Sen lisäksi maan autoteollisuus rypee päästöskandaalissa ja Yhdysvallat on heittänyt mahdollisen varjon EU:n autoteollisuudelle tuontitullien muodossa.

EU-maat joutuvat pohtimaan mahdollisia toimia Yhdysvaltain ja EU:n väliselle ”tullisodalle”. Näistä voidaan päästä kivuttomasti yhteisymmärrykseen EU-johtajien kesken.

EU:n budjettivääntö ensi budjettikaudelle voidaan hyvin lykätä tuonnemmaksi, vaikka kunnianhimoisimmat johtajat haluaisivat päätöksen ennen ensi vuoden europarlamenttivaaleja. Budjettiväännöt ovat tavanneet kestää jopa vuosia.