

Politico
”Euro on 1800-luvun valuutta”
Ekonomisti Peter Oppenheimer muistuttaa Politico-lehdessä julkaistussa Euron kirous -kirjoituksessaan, että sujuvasti toimivia yhteisvaluuttajärjestelmiä on ollut käytössä viimeksi 1800-luvulla. Ensimmäisen maailmasodan jälkeen maailma kuitenkin muuttui, eikä eurojärjestelmän kaltaiset valuuttaliitot enää kestäneet kovin pitkään. Oppenheimerin mielestä eurojärjestelmän purkaminen olisi suotavaa.
Oppenheimer on toiminut taloustieteen opettajana Oxfordissa yli 40 vuotta.
Oppenheimer listaa muutaman yhteisvaluuttajärjestelmää helpottaneen tekijän 1800-luvulta. Tuolloin Euroopassakin järjestelmänä toimi kultakanta, johon valuutat sidottiin kiinteällä vaihtoarvolla. Toissavuosisadalla ammattiyhdistysliike oli olematonta. Tämä helpotti palkkaleikkausten tekemistä aina, kun talous alkoi piiputtaa. Sen lisäksi valtioiden menot pysyivät kurissa, koska valtiot eivät juurikaan huolehtineet vanhuksista, sairaista, lapsista, koulutuksesta tai työttömistä. Talouskriisien iskiessä valtioiden menot pysyivät siten kurissa.
Viime vuosisadalla yhteiskunnat kuitenkin kehittyivät yhteisvaluutoille epäsuotuisampaan suuntaan. Työntekijöiden edunvalvonta parani, eivätkä palkat enää joustaneetkaan alas kysynnän hiipuessa. Toiseksi valtioiden menot alkoivat kasvaa, ja taantumien iskiessä ne kasvoivat hurjasti verotulojen samalla supistuessa. Valtiontaloudet eivät olleetkaan enää tasaisesti tasapainossa, ja valuutoille alkoi muodostua paineita joustavuuteen. Kiinteät valuuttajärjestelmät alkoivat tulla lyhytikäisiksi.
Oppenheimer näkee euromaiden ongelmaksi sen, että yhteisvaluutassa on liiaksi erilaisia maita. Eteläisissä euromaissa euron arvo on liian korkea, ja erityisesti Saksassa taas liian alhainen. Etelä-Eurooppa onkin ongelmissa kilpailukykynsä kanssa. Koska työmarkkinat eivät jousta taantumissa enää 1800-luvun tapaan palkoissa niin helposti alas, syntyy kannattamattomia yrityksiä. Kun nämä menevät nurin, työttömyys kasvaa.
Hän toteaa, että euromaissa tarvitaan joku rohkea valtio poistumaan järjestelmästä ensimmäisenä. Aiemmassa kokeilussa Suomi poistui ensimmäisenä syyskuussa 1992 silloisesta ECU-kytketystä markasta ja päästi markan kellumaan. Tämän jälkeen moni muukin ECU-maa seurasi perässä ripeässä tahdissa.
Eurojärjestelmässä ensimmäiseksi lähtijä on arvioiden mukaan Kreikka.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.

Antikainen: Hovioikeus tuomitsi HS-toimittajat maanpetosrikoksesta – mutta kuinka paljon salaisuuksia ehti vuotaa?
Helsingin Sanomien toimittajien teot eivät jättäneet tulkinnanvaraa niiden vakavuuden suhteen, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kirjoittaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää