

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Euroopan komissio ja hallitus osaa tuhota perussuomalaisten hyvät esitykset, nyt uhrialttarille talutettiin hiilitullit
Kun perusuomalaisten aiempi puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi kannattavansa EU:n hiilitulleja, ajatus oli asettaa päästöherkät kolmannet maat samalle viivalle kuin ilmastotavoitteidensa kanssa intoileva EU. Euroopan komissio on ottanut hiilitullit käsiteltäväksi. Ketun häntiä kantava komissio on hurmaamassa hallituksemme varsin vaarallisen esityksen taakse.
Komissio on täsmentänyt Fit for 55 -ilmastovalmiuspakettinsa ajatuksia hiilirajamekanismin saralla. Kansan kielellä hiilirajamekanismi kulkee hiilitullina. Ajatus on, että EU:n ulkopuolelta ilmastopolitiikkaan kevein mielin asennoituvilta mailta vaaditaan lisätulleja sen mukaan, mitä enemmän savupiiput tupruttelevat myrkkyjä taivaalle.
Todellinen ongelma on se, että eurooppalaiset teräs-, sähkö-, sementti-, lannoite- ja alumiiniteollisuuden yritykset ovat menettämässä ilmastohysterian vuoksi vapaaliput päästöille. EU:n ulkopuolelle keskittyvä suomalaisyritys hakeutuu herkästi EU:n ulkopuolelle.
Venäjän hyökkäyssota muutti koko paletin
Komission ajoitus hiilitulliesitykselle on hankala. Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Sodan seuraukset ovat nostaneet energiahintoja kaikkialla – ja eritoten Venäjä-riippuvuuttaan lisänneellä Euroopalla.
Hiilitullit nostaisivat energian hintoja entisestään. Komission uusimmat laskelmat osuvat viime vuoden joulun alle. Helmikuun lopulla Venäjän aloittama hyökkäyssota nosti energian hinnat aivan uusiin kerroksiin.
Hyvä järjestelmä, joten roskakoriin
Ehdotuksessa huomoidaan EU-jäsenmaiden myöntämät ilmaiset päästöoikeukset. Näillä on tarkoitus huolehtia siitä, etteivät yritykset muuttaisi kolmansiin maihin. Kolmannet maat tarkoittavat EU:n ulkopuolisia maita.
Komission mielestä on hyvä luopua ilmaisjaoista. Tämä tarkoittaa sitä, että kolmansiin maihin vientiä harjoittava EU-maassa toimiva yritys alkaa tähyillä ulkomaille siirtymistä.
Suomessa toimiva hiilitulliyritys, esimerkiksi teräsyhtiö, menettää ilmaiset päästöoikeutensa. Suomessa tuotettava teräs tulee materiaalisilta kustannuksiltaan yhtä huokeaksi kuin missä tahansa muussa maassa. Hiilitulleilla huolehditaan siitä, ettei unioniin toimiteta halpaa terästä, sähköä ja lannoitteita.
Ilmaisjaon romutuksella pidetään huoli myös siitä, että hiilitullin alaisten tuotteiden yritykset siirtyvät pois EU:sta, jos niillä on merkittävästi ostajia EU:n ulkopuolisista maista.
Voittaako edes ilmasto?
Jatkokirjeessä todetaan ilmaisjaon hyödyllisyys:
”Lähtökohtaisesti ilmaisjaon etuna hiilirajamekanismiin on se, että se suojaa sekä EU:hun että EU:n ulkopuolelle suuntautuvaa tuotantoa toisin kuin hiilirajamekanismi, joka suojaa vain EU:hun suuntautuvaa tuotantoa.”
EU halunnee siirrättää pois ilmastolle arveluttavat toimialat voidakseen patsastella päästömittauksien vierellä huolimatta siitä, että eurooppalaisten kukkarot tyhjenevät tämän hulluuden vuoksi. Voittaako edes ilmasto?
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU-komissio esittää: Tilapäinen suojelu tuomassa unionin alueelle myös Ukrainaan aiemmin saapuneita turvapaikanhakijoita – hallintovaliokunta haluaa rajata tulijat

Huhtasaari: Aikooko EU-komissio antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle?

Purra: Saksa korjaa energiapolitiikkansa virheitä, Suomikin pystyy siihen

Sähkön ja polttoaineiden hinnat syövät toimeentuloa – Purra: Missä viipyvät hallituksen toimenpiteet?

Luukkanen talvisodan rauhasta 13.3.1940: Kirvelevä rauha pelasti Suomen
Viikon suosituimmat

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Teemu Keskisarja: Väestönvaihto on ruma sana, mutta se on totta
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.

Päivän pointti: Vihreiden Sofia Virran puheet työtä tekevistä maahanmuuttajista ovat suuresti liioiteltuja

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Juutalaisia vihaava ”transnainen” murhasi lapsia katolisessa koulussa USA:ssa
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.