LEHTIKUVA
Euroopan komissio julkaisi toukokuun viimeisenä päivänä vahvaa liittovaltiokehitystä pönkittävän paperin. Komissio pohtii euromaille yhteisiä velkakirjoja, euroalueen pankkien yhteistä talletussuojaa ja yhteistä budjettia. Yhteisiin elementteihin kuuluisi myös esimerkiksi yhteinen työttömyysvakuutusjärjestelmä.
Komissio pohjaa esitystään pitkälti aiemmin julki tuodusta viiden presidentin paperista kehittää EU:a. Komissio muistuttaa myös ahkerasti viime maaliskuun Rooman kokouksen julkilausumasta. Julkilausumassa halutaan kehittää talous- ja rahaliitto EMU:a edelleen ”valmiiksi asti” vuoteen 2025 mennessä.
Komission julkaisussa käydään lävitse yhteisvaluutta euron historiaa mannerta ravistanutta eurokriisiä myöden. Komissio toteaa, että kriisin aikana eri jäsenmaiden talouksiin syntyi railoja, mutta toisaalla samassa paperissa komissio kertoo rahaliiton lähentäneen jäsenmaiden talouksia.
Komission mukaan rahaliiton kehitys on osittain kadonnut, koska jäsenmailla on pääosin kaksi erilaista kantaa tulevaisuudesta. Pääosin eteläiset euromaat toivovat solidaarisuutta ja yhteisvastuuta jo syntyneille talousongelmille. Pohjoisempien jäsenmaiden kanta on, että jokaisen jäsenmaan tulisi trimmata oma talous ensin kuntoon.
Saksa kiirehti torppaamaan nopeasti yhteisvastuulliset elementit. Saksan mielestä EU jakautuisi kahtia sisäpiiriläisten eli euromaiden ja ulos jääviin maihin eli euroa käyttämättömiin EU-maihin. Saksa myös toisti kantansa, että euromaiden tulee ensin tehdä kansallisella tasolla reippaasti rakenneuudistuksia ja vähentää velkataakkaansa ennen kuin yhteisvastuusta voidaan neuvotella. Suomen kanta mukailee Saksan kantaa.
Euroopan komission paperi on luettavissa englanniksi PDF-tiedostomuodossa täältä >
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Pelibisneksillä aiemmin menestyneen Peter Vesterbackan Finest Future ‑yhtiö on konkurssimenettelyssä muun muassa maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen vuoksi. Yhtiön keskeinen liikeidea on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi maksua vastaan suomalaisiin lukioihin.
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.
Tampereesta tulee tiettävästi ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka avaa kesäkuussa nimettömän ilmoituskanavan rasismista. Apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) myöntää, että nimettömyys voi houkutella perättömiä ilmiantoja kiusaamistarkoituksessa, mutta pitää riskiä pienenä, koska jokainen tapaus arvioidaan erikseen ennen toimenpiteitä. Perussuomalaiset kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Onni Rostila tyrmäävät ajatuksen ilmiantokanavasta.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.
Lääkärinä esiintynyt mies on hoitanut potilaita monikulttuurisen Medipulssi Oy:n lääkäriasemalla ilman pätevyyttä. Mies käytti lääkäriveljensä tunnuksia. Valelääkäri teki muun muassa ympärileikkauksia poikalapsille. Poliisi tutkii tapausta useilla rikosnimikkeillä.
Britanniassa Manchesterin alueella äskettäin järjestettyjen Gortonin ja Dentonin täytevaalien piti olla helppo voitto Labour-puolueelle. Monien yllätykseksi vihreät nousivatkin voittajiksi ja varsin ”kyynisellä” pelillä. Maltillisemmasta vasemmistosta poiketen vihreät räätälöivät kampanjoitaan entistä härskimmin eri kansanryhmille. Monikulttuurisia, monesti islamilaisia kansanryhmiä puhuteltiin Gaza-teemalla ja levittämällä urdunkielisiä antisionistisia videoita. Brittiväestöä puolestaan puhuteltiin kansantaloudellisilla teemoilla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula arvostelee jyrkästi helsinkiläisvaltuutettu Jenny Kasongon Facebook-päivitystä, jossa tämä syyttää poliisia vallan väärinkäytöstä, väkivallasta, äärioikeistolaisuudesta ja etnisestä profiloinnista ja päättää tekstinsä alamaailman käyttämään lyhenteeseen "acab", mikä tarkoittaa "kaikki kytät ovat sikoja". Simulan mielestä vasemmistopoliitikkojen kannattaisi jättää tunteisiin ja ideologiaan perustuva poliisia vastaan hyökkääminen vähemmälle, sillä Suomen poliisi on syystäkin arvioitu maailman luotettavimmaksi.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo MTV:n Uutisextran haastattelussa olevansa valmis hakemaan säästöjä sote-menoihin leikkaamalla järjestöjen valtionavustuksia. Ministeri kritisoi myös poliitikkojen ja heidän avustajiensa sijoittumista järjestöihin sekä kolmannen sektorin tottumista veronmaksajan tukeen.
Haaparannan ja Tornion rajalla metsä näyttää samanlaiselta molemmin puolin valtioiden rajaa. Sama maasto, samat puut, sama ilmasto. Silti Suomen ja Ruotsin YK:lle toimittamat ilmastoraportit kertovat täysin erilaisia lukuja siitä, kuinka paljon hiiltä maaperä sitoo. Suomessa on painetta muuttaa laskentamallia, arvelee Aftonbladet.
Helsingin Sanomat julkaisi eilen intoa heruttelevan kirjoituksen, jonka mukaan Suomen tulisi kuulla Espanjan viesti ja ”tunnustaa tosiasia” eli ottaa lisää maahanmuuttajia. Toisin kuin otsikko antaa ymmärtää, itse juttu sisältää tärkeän viestin suomalaisille: sama kieli ja uskonto helpottavat siirtolaisten kotoutumista. Siksi Espanjan linja on Suomessa mahdoton.
