

LEHTIKUVA
Halla-aho: Jäsenmaksut eivät voi kasvaa Brexitin myötä – ”EU:n on leikattava omia menojaan”
Ison-Britannian EU-ero jättää Euroopan unionin budjettiin jopa 12 miljardin euron aukon vuosittain, joten Brexit nostaa painetta kasvattaa jäsenmaksuja. Jussi Halla-aho sanoi eilen puoluejohtajien EU-vaalitentissä, että unionin pitäisi leikata menojaan Brexitin jälkeen.
Suomi on yksi EU:n nettomaksajista, eli Suomi maksaa EU:hun enemmän kuin mitä sieltä saadaan takaisin. Jäsenmaksupaineet ovat kasvamassa Ison-Britannian tulevan EU-eron myötä, jolloin EU-budjettiin voi jäädä jopa 12 miljardin aukko.
MTV:n EU-vaalitentissä puoluejohtajilta kysyttiin eilen, pitääkö EU:n jatkossa korottaa jäsenmaksuja vai ryhtyä säästämään.
Hallintoa voidaan supistaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että perussuomalaisilla on selkeä kanta siihen, että Suomen jäsenmaksut eivät voi kasvaa Brexitin myötä.
– Se tarkoittaa sitä, että EU:n pitää pystyä leikkaamaan omia menojaan.
– EU on hallinnollinen mammutti, ja siellä paljon yksittäisiä kohteita joiden toimintaa voidaan supistaa. Ulkosuhdehallinto on yksi asia, johon uppoaa valtavasti rahaa, ja joka on suurelta osin täysin turha. Sitten on tietysti parlamentin reissaaminen Brysselin ja Strasbourgin välillä. Se tietysti nousee puheenaiheeksi aina EU-vaalien alla.
Suomen maatalous tarvitsee tukea
Halla-aho sanoi, että jos EU:ssa halutaan saavuttaa suuria säästöjä, on mentävä sinne, missä suuret rahat ovat, kuten koheesiorahat ja maataloustuet. Halla-aho kuitenkin tarkensi, että Suomessa maataloutta on välttämätöntä tukea, jotta maatalous pystyisi kilpailemaan muun maailman kanssa.
– Meillä ei ole maailman parhaat olosuhteet harjoittaa maanviljelyä. On kuitenkin muistettava että EU-nettomaksajana Suomi rahoittaa myös italialaisten ja kreikkalaisten viinitarhojen tukia.
Puoluejohtajat myötäilivät Halla-ahoa
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että koska Brexitin jälkeen eurooppalaisilla on pienempi EU, niin vastaavasti budjetinkin on oltava hieman pienempi.
– Sitä ei kuitenkaan pystytä tekemään aivan yksi yhteen. Kun mennään EU:n uuteen budjettikauteen ja haluamme tehdä uusia asioita EU:n puitteissa ja samalla meillä on vanhoja tarpeita, kuten maataloustuet, niin on rehellistä sanoa, että meidän on maksettava vähän enemmän. Samalla on neuvotteluissa haettava mahdollisimman suurta vastinetta rahoille, Orpo sanoi.
Keskustan Juha Sipilä oli pitkälle samoilla linjoilla Orpon kanssa. Myös kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mielestä EU:ssa on jatkossa säästettävä, tehostettava rahojen käyttöä ja periä takaisin väärinkäytettyjä rahoja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- jäsenmaksut Sari Essayah Brexit Nettomaksaja Petteri Orpo leikkaukset Suomi maataloustuki Juha Sipilä perussuomalaiset Eurovaalit Jussi Halla-aho EU budjetti
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset kyselytunnilla: Hallitus näyttää taipuvan EU-maksujen nostamiselle – puheet tiukasta linjasta jäämässä tyhjäksi uhoksi

Sipilän hallitus kannattaa EU-rahoituksen sitomista jäsenmaiden sisäpolitiikkaan – Tavio: Erittäin huolestuttava suunta

Halla-aho: EU:n pitää olla työkalu, joka tuottaa lisäarvoa jäsenmaille ja niiden kansalaisille, sen sijaan että se on Saksan ja Ranskan suurvaltaprojekti ja rahansiirtokoneisto

Taloustieteen professori ja eurovaaliehdokas Virén: EU-johtajat viljelevät jopa epäuskottavia uhkakuvia – ja unohtavat tärkeimmän

Brittikonservatiivit puun ja kuoren välissä Brexit-puolueen voitettua eurovaalit

Brexit-kaaos syvenee: Pääministeri Johnson haluaa uudet parlamenttivaalit

Tuleva talouskomissaari Gentiloni haluaa poistaa yksimielisyysvaateen pienten EU-maiden verotusasioissa

Uusi Hansaliitto vesitti eurobudjetin – Ruotsi ja Tanska kieltäytyivät kohteliaasti vastuista

Laura Huhtasaari brexitistä ja EU:sta: ”EU:n hidas mureneminen tulee jatkumaan lähivuosina”
Viikon suosituimmat

Tuhannet muslimit rukoilivat Lontoon keskustassa – Farage: ”Britit eivät aio sietää tätä enää”
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.

Vigelius ihmettelee hyvinvointialueiden tukia: 500 euroa romanihameisiin – muut tuensaajat eivät saa vastaavaa vaatetustukea
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.

SDP:n entinen puoluesihteeri jakaa tunnustusta Purralle: ”Kovat ajat tuottavat joskus hyviä valtiovarainministereitä”
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.

Saksassa kansalaiset ilmiantavat toisiaan rasismista, syrjinnästä ja oikeistolaisista satoihin ilmiantokeskuksiin
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.

Suomen Akatemia heitti tieteelliset perustelut roskiin ja torppasi rahoituksen wokeperustein – maahanmuuttajanuorten tutkiminen voisi olla ”stigmatisoivaa”
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.

Brittilehti nostaa esille maahanmuuton hurjat kustannukset – Suomen Perustan tutkimukset esillä
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.

Tampereella kohu 250 000 euron taideteoksesta – Vigelius: ’’Samaan aikaan kaupunki leikkaa koulukirjoista ja irtisanoo rehtoreita’’
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.

Huhtasaari kyseenalaistaa Ylen toimitusjohtajan palkan: ”Presidenttikin saa vähemmän”
Useat perussuomalaisten kansanedustajat vaativat Ylen toimitusjohtajan palkan kohtuullistamista. Laura Huhtasaaren tekemässä toimenpidealoitteessa, jonka ovat allekirjoittaneet Antti Kangas ja Mira Nieminen, verrataan Ylen johdon palkkatasoa tasavallan presidentin palkkioon. Kansanedustajat katsovat, että presidentin tehtävä on vastuultaan huomattavasti vaativampi, mutta siitä maksetaan vähemmän kuin Ylen pomolle.














