
Hallituksella tiukat tavoitteet
Hallituksen toimintatavat ovat muuttuneet suuresti. Kärkihankkeet ovat hallituksen uudenlainen keino toteuttaa hallituksen tavoitteita vaalikauden aikana. Keinot ovat poikkihallinnollisia ja vaativat tiivistä yhteistyötä eri ministerien ja toimialojen välillä. Asiasta kertoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitellessään hallituksen kärkihankkeita eduskunnalle.
– Suomen ongelmat ovat sitä luokkaa, että hallitustyön on oltava aiempaa tavoitteellisempaa. Strategista johtamista noudatetaan jo lähes kaikilla elämänaloilla. Nyt se oli korkea aika tuoda politiikkaan. Hallitusohjelmassa on tietoisesti unohdettu hallinnon rajat. Voimme paremmin keskittyä isoihin asioihin ja tehdä ne kunnolla, Sipilä painotti puheensa aluksi.
Miljardin hankkeet,
ketterät päätökset
Kärkihankkeet muodostavat yhdessä miljardin euron panostuksen vaalikauden aikana viiden painopisteen kautta, joita ovat työllisyys- ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä digitalisaatio, kokeilut ja normien purku.
Lisäksi toteutetaan reformeja, kuten eläke- ja sote-uudistus, karsitaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita ja uudistetaan alue- ja keskushallintoa.
– Panostamme kärkihankkeisiin, koska muutos tarvitsee toteutuakseen investointeja. Kärkihankerahoituksella ei paikata budjettileikkauksia. Kärkihankkeilla ajetaan eteenpäin laaja-alaisia uudistuksia, Sipilä painotti.
Samalla lisätään päätösten ketteryyttä, lisätään kilpailua ja edistetään digitaalista palveluliiketoimintaa.
Työllisyys ja kilpailukyky saa 170 miljoonaa, osaaminen ja koulutus 300 miljoonaa, hyvinvointi ja terveys 130 miljoonaa, biotalous ja puhtaat ratkaisut 300 miljoonaa ja digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen 100 miljoonaa, käytännössä julkisten palveluiden digitalisointiin.
Yhteiskunnan muutosohjelma
Jokaiselle kärkihankkeelle on nimetty vastuuministeri ja kaikilla alueilla on omat ministeriryhmänsä. Hankkeiden toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan ja ohjataan aktiivisesti.
– Strategisen hallitusohjelman toimeenpano sisältää runsaasti muutoksia vanhoihin toimintatapoihin. Ne uudistavat suomalaista yhteiskuntaa ja vahvistavat kansantalouden kasvuedellytyksiä. Toimeenpanosuunnitelmassa on kyse muutosohjelmasta, jonka toteuttamiseen hallitus on voimakkaasti sitoutunut.
– Meidän on nyt rohkeasti uudistuttava, ja uudistumisen pitää pysyä jatkuvana tilana ja vireenä, pääministeri viitoitti.
Veli-Pekka Leskelä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäntylä: Hallitus harkitsi asumistuen ratkaisuja huolellisesti

Eerola: Maahanmuuton kustannuksista pikainen selvitys

Oppositiolla puurot ja vellit sekaisin – Eerola korjasi: Turvapaikanhakijoita ei kotouteta

Mäntylä: SDP:llä ei mainintaakaan lapsista, vanhuksista tai omaishoitajista
Viikon suosituimmat

AfD voitti Saksassa Saksi-Anhaltin osavaltiovaalit mutta jäi ovensuukyselyn mukaan paikan tai kahden päähän ehdottomasta enemmistöstä

Maahanmuuttoteollisuus on ollut hyvää bisnestä: Vastaanottokeskusfirma jakoi miljoonaosinkoja omistajilleen
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.

Veronmaksajat ovat rahoittaneet muslimiyhteisöjä miljoonilla – yksi islamilainen järjestö meni ulosottoon lähes puolen miljoonan avustusten jälkeen
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuosittain islamilaisia yhdyskuntia yleisavustuksilla, ja muslimijärjestöt saavat rahaa myös STEAn kautta. Osa tuesta on päätynyt ulosottoon. Yhteisöjen ulkomainen rahoitus jää suurelta osin pimentoon.

Woke ei kannata: Nike toisti edeltäjiensä virheet – yhtiö menetti 220 miljardia arvostaan
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.

Muslimit joukkovoimalla ruotsidemokraatteja ja oikeistohallitusta vastaan – Ruotsin moskeijoissa veisataan vasemmiston virsiä
Ruotsin moskeijoissa kaikuu nyt sosialidemokraattinen kutsuhuuto. Samaan aikaan muslimien nokkamiehet kehottavat somessa äänestäjiä karttamaan ruotsidemokraatteja ja ylipäänsä oikeiston Tidö-puolueita. Näin uskonto on valjastettu vasemmiston vaalityöhön.

Tutkimus: Norjassa lapsiperheet välttelevät maahanmuuttajavaltaisia asuinalueita – varsinkin tyttölasten vanhemmat
Norjalaistutkimuksen mukaan lapsiperheet yrittävät välttää niitä Oslon asuinalueita, joilla asuu paljon ei-länsimaisia maahanmuuttajia. Erityisen tarkkoja asuinympäristöstään ovat sellaiset vanhemmat, joilla on tyttöjä.

Mielenosoittajat kahlasivat mereen vastustamaan laittomasti maahan tulevien saapumista Britannian Portsmouthiin: ”Nyt riittää!”
Ranskan rannikkovartiosto seurasi Normandiasta lähtenyttä kumivenettä kymmenen tunnin ajan puuttumatta sen matkaan. Poikkeuksellisen pitkän ylityksen jälkeen Britannian viranomaiset toivat Portsmouthiin 140 laittomasti maahan tullutta henkilöä.

Britannian sisäministeriön entinen virkamies: Vain yksi sadasta turvapaikkahakemuksesta on aito
Sadoilla irakilaisilla turvapaikanhakijoilla on ollut suhde samaan pääministerin tyttäreen. Monikuluiset bangladeshilaiset kertovat puolestaan kuuluneensa saman puolueen ylimpään johtoon. Turvapaikkajärjestelmä on siten ”valtava petos”, sanoo entinen Britannian sisäministeriön virkamies The Timesin julkaisemassa haastattelussa.

Vaihtoehtopuolueen suurmenestys Saksi-Anhaltin vaaleissa aiheutti Saksassa poliittisen maanjäristyksen
Saksalainen politiikka järisee Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD:n voitettua Saksi-Anhaltin vaalit. Osavaltion tähänastinen valtapuolue ja koko Saksaa hallitseva Kristillisdemokraattinen Unioni CDU kärsi historiallisen tappion. Maahanmuutto, rajavalvonta, talous ja energiapolitiikka sekä koulutus nousivat tärkeimmiksi äänestyskriteereiksi. Erityisen innokkaasti AfD:lle antoivat ääniään nuoret ja ensikertalaiset.

Polttoaineiden hinnat kuohuttavat – PS:n Vigelius ja SDP:n Lindén sanasodassa
Viime viikkoina polttoaineiden hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen korkealle. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi eniten tankattu bensiini 95 maksoi elokuussa keskimäärin 2,1 euroa litralta ja dieselin keskihinta oli elokuussa peräti 2,3 euroa litralta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää












