

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hallituksen tavoite on lisätä pelkän peruskoulun varassa olevien opiskelua ja työllistymisedellytyksiä
Hallituksen painopisteet koulutuspolitiikan rahoituksessa ovat apua tarvitsevat peruskoululaiset ja heikommin koulutetut. Peruskoulun rahoitus nousee pysyvästi kauden mittaan.
Vuonna 2024 rahoitusta nostetaan 50 miljoonalla ja vuoden 2027 rahoituksen noston taso on jo 200 miljoonaa. Ensi vuonna korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen kohdennetaan 11,7 miljoonaa.
– Aikuiskoulutustuen sijaan hallitus tekee mittavia satsauksia osaamistason nostoon perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja lisää myös aloituspaikkoja korkeakouluun. Nämä ovat asiantuntijoiden lausuntojen pohjalta tehtyjä valintoja, joilla pyritään osaamisen ja työllisyyden nostoon, huomioiden julkisen talouden heikko tilanne, toteaa kansanedustaja Jaana Strandman sivistysvaliokunnasta.
Rahoitusta sinne, missä sitä tarvitaan
Hallituksen tavoite on lisätä pelkän peruskoulun varassa olevien opiskelua ja työllistymisedellytyksiä. Työelämän yhteydessä tapahtuvassa oppimisessa halutaan panostaa täydentäviin, lyhyempiin täsmäkoulutuksiin. OKM:n selvityksen mukaan aikuiskoulutustuki kohdentuu nykyään merkittävästi opintoihin, jotka olisi todennäköisesti aloitettu tuesta riippumatta.
Perussuomalaisten mielestä ei ole resurssien viisasta kohdentamista lisätä moninkertaista koulutusta ja syrjäyttää uusien opiskelijoiden valituksi tulemista.
– Vaikeina aikoina pitää kohdentaa rahoitus sinne, missä sitä tarvitaan. Kun talouden tila on mikä on, ei rahoituksen kohdentaminen jo pääasiassa korkeakoulutettujen kouluttamiseen ole järkevää, painottaa sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- osaamistaso aikuiskoulutustuki aloituspaikat korkeakoulu Ari Koponen ammatillinen koulutus perusopetus työllistyminen Peruskoulu budjettiriihi hallitus talous koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Edellisen hallituksen tekemät menolisäykset ja velanotto sekä korkomenojen kasvu paisuttavat julkisen talouden alijäämää vielä vuosia

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne budjettiriihestä: ”Asfaltti tuoksuu ensi kesänä koko Suomessa”

Mäkelä: Hallitus investoi vahvasti liikenteeseen – ”Korjausvelkaa puretaan jopa 250 miljoonalla eurolla”

Hallitus vahvistaa perusopetusta vaalikauden aikana 200 miljoonalla – korkeakoulutukseen tulossa lisää aloituspaikkoja

Palkansaajan verotus kevenee ensi vuonna

Hallitus korjaa koulutuspolitiikassa tehtyjä virheitä

Koponen tyytyväinen hallitusohjelman panostuksiin peruskoulun ongelmiin puuttumiseksi: ”Perusopetuksen osaamisen taso on tippunut kuin lehmän häntä, onneksi parannusta on tulossa”
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















