

LEHTIKUVA
Islantilaisministeri: Kaikki haluavat käydä kauppaa Ison-Britannian kanssa
Islannin ulkoasiainministeri Gudlaugur Thór Thórdarson muistuttaa EU-maiden johtajia siitä, että unionin tulisi solmia kauppasopimus Ison-Britannian kanssa sen jälkeen kun saarivaltakunta jättää EU:n.
Hän kertoi kaikkien haluavan käydä kauppaa brittien kanssa. EU ja Iso-Britannia ovat juuttuneet neuvotteluissa niin sanotun erolaskun suuruudesta.
Ministerin mukaan Ison-Britannian tulisi liittyä Euroopan vapaakauppajärjestö EFTA:an Norjan, Sveitsin, Islannin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan kanssa. Nämä EU:n ulkopuoliset maat ovat mukana EU:n yhteismarkkina-alueessa ja maksavat siitä EU:lle korvauksen.
Erimielisyyttä erolaskun suuruudesta
EU:n 27 jäsenmaata ja Iso-Britannia ovat napit vastakkain erolaskusta. EU-maiden mielestä Ison-Britannian tulisi suorittaa jäsenmaksut koko budjettikaudelta. Kausi kestää vuoden 2020 loppuun asti. Iso-Britannia eroaa EU:sta maaliskuun viimeisenä päivänä vuonna 2019. Brittien mielestä erohetkellä maan ei tule maksaa jäsenyysmaksuja.
EU ei halua edetä kauppasopimusneuvotteluihin ennen kuin erolaskun suuruus on käsitelty. Britit taas haluaisivat neuvotella myös muista eroon liittyvistä kysymyksistä, kuten kaupasta.
EU:n budjettiin suuri lovi
EU:n pääneuvottelija Michel Barnierin kädet ovat osittain sidotut. Hän edustaa neuvotteluissa kaikkia 27 unionin maata. Mikäli brittien näkemys erolaskun suuruudesta jäisi voimaan, tulisi EU:n budjettiin suuri lovi. Muiden jäsenmaiden tulisi tällöin kattaa loput budjettivajeesta. Tämä ei EU-maita ymmärrettävästi ilahduta.
Eroneuvotteluja on käyty jo kolmasti. Erolaskun suuruus on ollut toistaiseksi liian vaikea umpisolmu avattavaksi.
Thórdarson kertoo, että mikäli kauppasopimus jää solmimatta, niin se vahingoittaa molempia osapuolia.
– Jäljelle jäävien 27 maan politiikot joutuvat selittämään työttömiksi jääneille kansalaisille, että työttömyys on heidän ansiota vain, koska politiikot halusivat kovistella brittejä, Thórdarson muotoilee.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Päivän Pointti: Kun Lähi-idän rauha etenee, Yle kutsui kommentaattoriksi Israelia vastustavan aktivistin, joka esiteltiin asiantuntijana

Harakka ja Vigelius kiistassa kansalaisuuslaista: ”Jäät kiinni koko ajan valheista”
Eduskunta äänesti eilen läpi lakimuutoksen kansalaisuuslaista äänin 103-58. Jatkossa kansalaisuuden saaminen edellyttää hakijalta tiukemmin muun muassa nuhteettomuutta ja etuuksien sijaan työllä ansaittua toimeentuloa.

Hamas teloittaa siviilejä Gazassa, Palestiina-aktivistit ovat vaihteeksi hiljaa – Garedew: ”Tätäkö haluttiin?”
Terroristijärjestö Hamasin äskettäin julkaisemalla videolla taistelijat teloittavat kahdeksan miestä kadulle. Uhrien silmät on peitetty ja heidät on sidottu – Vieläkö ihmisoikeudet kiinnostavat vasemmistoa, kun Israelia ei saa enää tuomita, kansanedustaja Kaisa Garedew kysyy.

Hamas aloitti teloitukset – Antikainen: Vihervasemmisto haaveilee edelleen Hamasin johtamasta Palestiinasta
Vihervasemmisto on jo pitkään rummuttanut Palestiinan valtion tunnustamisen puolesta ja puhunut kauniisti rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että nyt, kun Gazassa on saatu aikaan tulitauko, näemme karun todellisuuden. Hamas on ryhtynyt teloittamaan palestiinalaisia.

Päivän Pointti: Yle lietsoo nyt pelkoa Euroopan muka vallanneesta ”laitaoikeistosta” ja johtaa taas harhaan

Ranskalaiskirjailija varoittaa: Muslimiveljeskunta haluaa tehdä Euroopasta sharia-lakiin perustuvan kalifaatin
Muslimiveljeskunta pyrkii kasvattamaan valtaansa Euroopassa erityisesti yliopistojen kautta. Keskeisiä yhteiskunnallisia päätöksiä voidaan ohjailla vaikuttamalla tuleviin päättäjiin. Pitkän aikavälin tavoitteena järjestöllä on perustaa Eurooppaan sharia-lakiin ja islamilaiseen talousjärjestelmään perustuva kalifaatti. Se voisi onnistua vasemmiston vanavedessä.

Demarit huolissaan ulkomailla syntyneiden työntekijöiden määrän kasvusta – Bergbom: ”Kuinka se voi olla näin, sosialidemokraatit?”
Demareiden lempihuvituksiin kuuluu syytellä muita oman hallituspolitiikkansa aikaansaannoksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom selittää asiasta huolestuneille SDP:n kansanedustajille, miten on mahdollista, että Suomeen on vuonna 2023 tullut paljon työperäisiä maahanmuuttajia.

Pala Espanjan kulttuurihistoriaa tuhoutui ilmastoaktivistien iskussa
Ilmastoaktivismin nimissä on jälleen sotkettu arvokas kulttuuriteos. Tällä kertaa espanjalaisessa museossa, jossa töhrittiin kuuluisa Kristoffer Kolumbuksen kunniaksi tehty maalaus.

SDP äänesti kansalaisuuden ehtojen tiukennuksia vastaan – Vigelius: ”SDP:n linja on, että Kelan etuuksilla turvattu toimeentulo olisi kansalaisuutta haettaessa tarpeeksi”
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen kansalaisuuslain kiristämiseksi äänin 103-58. Lakia vastustivat kaikki paikalla olleet sosiaalidemokraatit, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP:n Eva Biaudet.

Islamin suosio kasvaa kouluissa – Koponen: ”Väkivaltaisille ja naisia alistaville uskomuksille ei ole sijaa Suomessa”
Islamin opetus kouluissa lisääntyy ja kristinuskon opetus vähenee. Sivistysvaliokunnan perussuomalainen varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää kehitystä huolestuttavana.