
Itävallan presidentinvaaleissa murskavoitto Vapauspuolueelle
Itävallan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Vapauspuolueen (FPÖ) Norbert Hofer saavutti noin 35 prosentin äänisaaliin. Itävallan perinteisten puolueiden ehdokkaat jäivät kisassa hieman yli kymmenen prosentin tuloksiin. Itävaltaa on toisen maailmansodan jälkeen hallinneet joko sosialidemokraatit (SPÖ) tai maltillinen porvaripuolue Kansanpuolue (ÖVP). Tällä hetkellä SPÖ ja ÖVP ovat muodostaneet hallituskoalition.
Itävallan presidentin virka on enimmäkseen seremoniallinen. Presidentti voisi hajottaa hallituksen, mikä tietäisi varsinaista sokkia, sillä populisteiksi leimattu Vapauspuolue voisi kasvattaa edustajamääräänsä parlamentissa vaalien jälkeen.
Itävallan vaalitulos antaa kuitenkin selkeän viestin siitä, että Eurooppaa ravistuttanut turvapaikkakriisi vaikuttaa vaalituloksiin rutkasti.
Toinen kierros 22. toukokuuta
Itävallan presidentinvaalien toinen kierros käydään sunnuntaina 22.5. Hofer saa tuolloin vastaansa vihreiden Alexander Van der Bellenin. Van der Bellen saalisti 21 prosentin äänimäärän. Kolmanneksi ylsi itsenäisenä ehdokkaana ollut Imgard Griss. Hän keräsi 19 prosenttia äänistä.
Muiden puolueiden kannattajien arvellaan äänestävän Hoferia vastaan. Hofer menestyi ensimmäisellä kierroksella paremmin kuin mitä kannatusmittaukset olivat osoittamassa.
– Tuntemamme järjestelmä on tullut tiensä päätökseen. Turhautuminen on hyvin suurta ja se näkyy vaalituloksissa, wieniläinen politiikan tutkija Thomas Hofer kertoo talouslehti Financial Timesille.
”Emme ole maailman sosiaalitoimisto”
Ehdokkaana olevan Norbert Hoferin viesti oli kampanjansa viime metreillä perin selkeä.
– Me emme ole maailman sosiaalitoimisto, hän painotti.
Hofer kritisoi kampanjassaan myös EU:n tekemiä myönnytyksiä Turkille. Hänen mielestään Itävallassa ei ole sijaa islamin kulttuurille.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

STEA:n tarkastus paljasti järjestön käteislainoja tytäryhtiölle – vaatii avustuksia takaisin
STEA vaatii kotkalaiselta Kakspy ry:ltä takaisin 346 139 euroa avustuksia sen jälkeen, kun vuoden 2022 toimintaa koskeva tarkastus paljasti käteislainoja yhdistyksen osittain omistamalle tytäryhtiölle Kakspy Palvelut Oy:lle.

Sydänliitolla on 20 miljoonan euron sijoitussalkku – silti 50 000 euron puute uhkaa lopettaa sydäniskureiden paikannuspalvelun
Sydänliiton ylläpitämä sydäniskureiden paikannuspalvelu defi.fi on vaarassa loppua 50 000 euron vuosittaisen rahoituspulan vuoksi. Samaan aikaan liiton oma vuosikertomus paljastaa yli 20 miljoonan euron taseen ja miljoonan euron sijoitustuoton.

Sääntöä rikotaan jatkuvasti Uimastadionilla – Helsingin kaupunki: Ilman uima-asua peseytyminen koskee myös burkinia käyttäviä
Helsingin Uimastadionilla on tänä kesänä havaittu tapauksia, joissa burkinia ei ole riisuttu ennen altaaseen menoa tapahtuvaa peseytymistä varten.

Eduskunta koolle istuntotauolta – Mäkelä: ”Naurettavaa kesäteatteria”
Perussuomalaisten Jani Mäkelä muistuttaa, että vaatimuksista huolimatta eduskuntaa ei kutsuttu koolle kesällä 2022, jolloin silloinen omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen joutui selittelemään Fortumin miljardien eurojen tukea tytäryhtiölleen Uniperille.

Mäenpää: Kornia, että eduskunnan kesäteatteria vetää viime kaudella 6 000 miljoonaa hukannut Tytti Tuppurainen
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää arvostelee oppositiota siitä, että se vaati eduskunnan ylimääräistä täysistuntoa Helsinki Garden -hankkeen valtiontuesta. Mäenpään mukaan keskustelussa on kyse pikemminkin poliittisesta esiintymisestä kuin uusien tietojen selvittämisestä.

Kansa otti lain omiin käsiin Etelä-Afrikassa – kaikki laittomasti maassa olevat halutaan ulos
Maahanmuuttokriittiset ryhmät kehottivat laittomasti maassa olevia siirtolaisia ottamaan jalat alleen ja poistumaan Etelä-Afrikasta heinäkuun alkuun mennessä. Köyhät käyvät nyt köyhien kimppuun ja mustat toisten mustien kimppuun. Tuhannet muista Afrikan maista lähtöisin olevat ihmiset ovatkin jo paenneet takaisin kotiseudulleen.

Migri: Toistakymmentä kiintiöpakolaisehdokasta hylätty turvallisuussyistä – tarkkoja lukuja ei kerrota
Vuosina 2024–2026 toistakymmentä UNHCR:n esittämää kiintiöpakolaisehdokasta on jäänyt valitsematta Suomeen, koska heidän on arvioitu vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Tarkkoja lukuja tai kansallisuuksia maahanmuuttovirasto ei kerro.

Laaja törkeä huumausainerikosvyyhti: 200 kiloa amfetamiinia, kymmeniä kiloja kokaiinia – tuomituista valtaosa ulkomaalaistaustaisia
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi viime viikolla 18 henkilöä laajassa törkeiden huumausainerikosten kokonaisuudessa. Tuomioihin sisältyi myös yksi ampuma-aserikos. Oikeuden mukaan rikosvyyhdissä liikkui satoja kiloja huumausaineita, joita tuotiin Ruotsista Suomeen.

Britannia esti Sebastian Tynkkysen maahantulon – europarlamentaarikko paheksuu sananvapauden kaventamisesta
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo somekanavillaan, että hänen pääsynsä Britanniaan estettiin viime hetkillä. Hänen oli määrä puhua konservatiivien konferenssissa. Tynkkynen julkaisi keskiviikkona Instagramissa ja X:ssä videon, jossa hän kertoo saaneensa kaksi tuntia ennen lentoa tiedon maahantulon epäämisestä. Ilmoituksen mukaan ”hänen läsnäolonsa ei palvelisi yleistä etua".

Laittomat maahanpyrkijät herättävät pelkoa ja huolta Kreikan lomaparatiisissa – ihmissalakuljettajien kumiveneet vyöryvät Libyasta Kreetalle
Kreetan saari on eräs tärkeimmistä maahantuloreiteistä läntisen hyvinvoinnin piiriin pyrkiville maailman ihmisille. Kreikkaan on tullut alkuvuonna laittomasti lähes 17 000 laitonta siirtolaista, joista yli puolet on rantautunut Kreetalle. Lähi-idästä, Intian niemimaalta ja Afrikasta lähtöisin olevat ihmiset lähtevät vaaralliselle merimatkalleen Libyan Tobrukista. He maksavat ihmissalakuljetusverkostoille tuhansia euroja päästäkseen EU:n alueelle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













