
Itävallan presidentinvaaleissa murskavoitto Vapauspuolueelle
Itävallan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Vapauspuolueen (FPÖ) Norbert Hofer saavutti noin 35 prosentin äänisaaliin. Itävallan perinteisten puolueiden ehdokkaat jäivät kisassa hieman yli kymmenen prosentin tuloksiin. Itävaltaa on toisen maailmansodan jälkeen hallinneet joko sosialidemokraatit (SPÖ) tai maltillinen porvaripuolue Kansanpuolue (ÖVP). Tällä hetkellä SPÖ ja ÖVP ovat muodostaneet hallituskoalition.
Itävallan presidentin virka on enimmäkseen seremoniallinen. Presidentti voisi hajottaa hallituksen, mikä tietäisi varsinaista sokkia, sillä populisteiksi leimattu Vapauspuolue voisi kasvattaa edustajamääräänsä parlamentissa vaalien jälkeen.
Itävallan vaalitulos antaa kuitenkin selkeän viestin siitä, että Eurooppaa ravistuttanut turvapaikkakriisi vaikuttaa vaalituloksiin rutkasti.
Toinen kierros 22. toukokuuta
Itävallan presidentinvaalien toinen kierros käydään sunnuntaina 22.5. Hofer saa tuolloin vastaansa vihreiden Alexander Van der Bellenin. Van der Bellen saalisti 21 prosentin äänimäärän. Kolmanneksi ylsi itsenäisenä ehdokkaana ollut Imgard Griss. Hän keräsi 19 prosenttia äänistä.
Muiden puolueiden kannattajien arvellaan äänestävän Hoferia vastaan. Hofer menestyi ensimmäisellä kierroksella paremmin kuin mitä kannatusmittaukset olivat osoittamassa.
– Tuntemamme järjestelmä on tullut tiensä päätökseen. Turhautuminen on hyvin suurta ja se näkyy vaalituloksissa, wieniläinen politiikan tutkija Thomas Hofer kertoo talouslehti Financial Timesille.
”Emme ole maailman sosiaalitoimisto”
Ehdokkaana olevan Norbert Hoferin viesti oli kampanjansa viime metreillä perin selkeä.
– Me emme ole maailman sosiaalitoimisto, hän painotti.
Hofer kritisoi kampanjassaan myös EU:n tekemiä myönnytyksiä Turkille. Hänen mielestään Itävallassa ei ole sijaa islamin kulttuurille.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Bensan ja dieselin hinnat laskeneet kaiken aikaa – Helsingin Sanomat närkästyi
Autoileva kansa kiittää hallituksen toimia, joilla autoilijan asemaa on parannettu ja osaltaan on varmistettu, ettei polttoaineiden litrahinta ylitä kipukynnystä. Sen sijaan Helsingin Sanomat oirehtii uudessa tilanteessa, joka Hesarin näkökulmasta on epämiellyttävä.

Riikka Purran kolumni: Mitä täällä oikein tapahtuu?

Päivän Pointti: Yle kippaa rahaa somalinkielisiin uutisiin joita juuri kukaan ei katso – yhdellä jaksolla surkeat 46 katsojaa

Dosentti Markku Ruotsila Ylellä: Vasemmiston väkivalta kasvaa – kristityt eivät mellakoi
Eilisessä A-Talkissa asiantuntijat keskustelivat yhdysvaltalaisen konservatiivivaikuttaja Charlie Kirkin kuolemasta ja poliittisesta väkivallasta. He nostivat esiin vuoden 2020 levottomuudet, jotka levisivät George Floydin kuoleman jälkeen nopeasti ja jättivät jälkeensä yli 600 mellakkaa, yli kahden miljardin dollarin aineelliset vahingot sekä arviolta 25–40 poliittisen väkivallan uhria.

Simo Grönroos Ylen maahanmuuttoselvityksestä: ”Totuus on hieman toinen, mitä otsikosta voisi ymmärtää”
Ylellä uutisoidaan Suomen onnistuneen kansainvälisen vertailun mukaan loistavasti maahanmuuttajien "kotoutumisessa". Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa totuuden olevan hieman toisenlainen kuin mitä Ylen hehkutuksesta voisi olettaa.

Sebastian Tynkkynen iloitsee: Suomen metsille suurvoitto EU:ssa
Euroopan parlamentin maatalous- ja ympäristövaliokunnat äänestivät tänään Euroopan komission metsien monitorointiehdotuksen hylkäämisen puolesta luvuin 80 puolesta, 46 vastaan. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen pitää äänestystulosta erinomaisena Suomelle.

Antikainen ja Garedew: Translaki kumottava
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Kaisa Garedew ovat jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen niin kutsutun translain kumoamiseksi. Nykyinen translaki mahdollistaa juridisen sukupuolen vaihtamisen pelkällä omalla ilmoituksella ilman lääketieteellistä selvitystä.

Cancel-kulttuurin nousu ja tuho
Cancel-kulttuuri nousi viime vuosikymmenen lopulla pelottavaksi sosiaalisen median ilmiöksi. Alkuperäisen ajatuksen mukaan epäeettisesti toimineita valta-asemassa olevia ihmisiä pitäisi saattaa edesvastuuseen. Pian tähtäimeen saattoi joutua kuka tahansa ”väärinajattelija”. Ilmiö suosi erityisesti vasemmistoa, jolle cancel-kulttuuri oli hetkellisesti lähes voittamaton keino mielipideilmaston kontrollointiin. Tätä nykyä organisaatiot osaavat nähdä paremmin tarkoitushakuisten kampanjoiden läpi eivätkä ihmiset pelkää vasemmistoaktivisteja vanhaan tapaan. X:stä joukkopaon pienemmälle Bluesky-alustalle tehnyt vasemmisto jatkaa tätä nykyä uhittelua lähinnä toisilleen. Radikalisoitunut ja vihainen kaikukammio on murentanut mielikuvia vasemmistosta suvaitsevaisena ja inhimillisenä suuntauksena.

Alankomaat aikoo siirtää karkotettaviksi määrätyt afrikkalaiset Ugandaan
Alankomaat on allekirjoittanut Ugandan kanssa aiesopimuksen läpikulkuleiristä, jonne sijoitetaan karkotettavaksi määrättyjä turvapaikanhakijoita siksi aikaa, kunnes he pääsevät alkuperäisiin kotimaihinsa.

Valtiovarainministeri Purra ojensi demaripomo Lindtmania: Luettelitte enimmäkseen mukavia asioita – ja teidän vaihtoehdossanne ei ole niihin rahaa
- Helppoheikit politiikassa osaavat luetella helppoja asioita, mutta minua kiinnostaa se, mitä sellaista te olette valmiita tekemään, mikä ei ole helppoa, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi demaripomo Antti Lindtmanille tänään eduskunnassa.
Uusimmat

Cancel-kulttuurin nousu ja tuho

Aittakumpu: Sudenmetsästys on askeleen lähempänä

Purra: Kasvumantran taakse ei voi paeta vaikeita säästöpäätöksiä

Simo Grönroosin kolumni: Äänestäjien maahantuontia

Riikka Purran kolumni: Mitä täällä oikein tapahtuu?
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää