

PS ARKISTO
Juvonen: Mielenterveyspalvelut kuntoon nopeasti – terapiatakuun aika on juuri nyt
Mielenterveysongelmat ovat olleet Suomessa jo pitkään kovassa kasvussa, ja koronavirusepidemia on lisännyt ihmisten kokemaa ahdistusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen. Hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Juvonen vaatii hallitusta huomioimaan terapiatakuu-kansalaisaloitteessa esitetyt parannusehdotukset mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi.
Muun muassa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Ilta-sanomille 28.10. antamasta tiedosta käy ilmi, että kriisipuhelimeen on tullut syyskuussa 27 000 soittoyritystä, kun viime vuoden syyskuussa luku oli 19 000. Myös edellisen vuoden soittojen määrä, 211 700, on ylittynyt jo lokakuussa.
– Koronavirusepidemian aiheuttama poikkeustilanne pahentaa monien mielenterveydeltään hauraiden ihmisten tilannetta entisestään, mutta tuo ongelmia myös heille, joilla vastaavia ei aiemmin ole ollut. Huolet terveydestä, toimeentulosta ja ihmissuhteista kuormittavat raskaasti, ahdistus ja synkkä mieli saavat vallan, sanoo kansanedustaja Arja Juvonen.
Terapiatakuun aika on nyt
Terapiatakuu-kansalaisaloitteen aika on Juvosen mukaan juuri nyt. Ihmisten on päästävä nopeammin ja helpommin avun piiriin. Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa ehdotetun lakimuutoksen myötä soveltuvaa varhaista hoitoa voitaisiin tarjota jo perusterveydenhuollossa, jossa hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa. Oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoidon tulisi Juvosen mielestä alkaa kuukauden sisällä tästä.
– Palvelujen kehittämisen tulisi kuitenkin alkaa jo ennen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, eli mielenterveyspalvelujen kehittämisellä ja palveluiden resurssien lisäämisellä on kiire, Juvonen vaatii.
Miten hallitus turvaa mielenterveyspalvelut perusterveydenhuollossa?
Juvonen on jättänyt mielenterveyspalvelujen kehittämisestä kirjallisen kysymyksen ja terapiatakuun voimaansaattamisesta toimenpidealoitteen. Tänään julkaistussa perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa 2021 esitetään myös resursseja terapiatakuuseen.
Hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Juvonen tiedustelee, miten hallitus huomioi terapiatakuu-kansalaisaloitteen esittämät parannusehdotukset mielenterveyspalvelujen kehittämisessä.
– Miten hallitus turvaa, että perusterveydenhuollossa mielenterveyspalvelut ovat riittävällä tasolla ja kaikenikäisillä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevilla ihmisillä on mahdollisuus hakeutua ja päästä palvelujen piiriin eli arvioon, tutkimukseen, hoitoon ja tarvittaessa erikoissairaanhoitoon ja Kelan kuntoutuspsykoterapiaan? Juvonen kysyy lisäksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- terapiapalvelut koronaepidemia mielenterveysongelmat kirjallinen kysymys toimenpidealoite Mielenterveyspalvelut Arja Juvonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen: Koronakriisi lisää mielenterveyspalveluiden tarvetta

Tavio vaatii lisäpanostuksia mielenterveyspalveluihin

Tukea tarvitaan nyt ja koronan jälkeen – Reijonen lisäisi psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan miljoonia – Meri: ”Meillä on tärkeämpiäkin kohteita, jotka suorastaan huutavat rahoitusta”

Suomi sijoittuu heikosti nuorten itsemurhatilastoissa

Juvosen vaatimus kystisen fibroosin lääkekorvattavuudesta toteutui – uuden sukupolven lääkkeitä saatava pian käyttöön

Vantaan kaksoissurma järkyttää – Juvonen: Suomessa on menossa katastrofi, jota ei edes haluta korjata

Kansanedustaja Rami Lehtisellä korjaava ratkaisu lääkäripulaan: ”Lisätään merkittävästi lääkärien koulutusmäärää ja tehdään korjaava malli lääkärikoulutukseen”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.













