

LEHTIKUVA
Kannatuksensa sulattanut keskusta yritti hyökätä perussuomalaisia vastaan – Halla-aho kuittasi
Eilen eduskunta aloitti vuoden 2020 valtion talousarvion käsittelyn. Täysistunnossa keskusta hyökkäsi monessa puheenvuorossaan perussuomalaisia vastaan. Tätä voidaan pitää paniikkireaktiona keskustan romahtaneiden kannatuslukujen ja perussuomalaisten nosteen vuoksi.
Keskustan kansanedustaja Hannu Koskonen syytti perussuomalaisia siitä, että nämä haluavat lopettaa maataloustuet. Hänen kollegansa Antti Rantakangas puolestaan syytti, etteivät perussuomalaiset haluaisi pitää koko maata asuttuna.
– Luin pari iltaa sitten sen lehdestä: perussuomalaisten kanta on, että maataloustuet tulisi lopettaa kannattamattomina, vetäytyä eurooppalaisesta maatalouspolitiikasta. Sehän johtaisi siihen, että koko suomalainen maatalous romahtaisi ja 300 000 työtöntä tulisi elintarviketuotannosta, Koskonen ihmetteli.
Koko Suomi pidettävä asumiskelpoisena
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuittasi Koskosen puheeseen nopeasti. Hän ihmetteli, miksi keskustalaiset eivät puhu juuri muusta kuin perussuomalaisista, vaikka keskustelu liittyy valtion talousarvioon.
– Tämän keskustelun aiheenahan pitäisi olla tämän konkurssihallituksen konkurssibudjetti, mutta keskustalaisia ei täällä puhuta juuri mikään muu kuin perussuomalaiset — mikä on tietysti ihan ymmärrettävää, kun ajatellaan, että kunnallisvaalit lähestyvät ja kylmä kyyti odottaa.
– Edustaja Rantakangas sanoi, että perussuomalaisten mielestä koko Suomea ei tarvitsisi pitää asuttuna. Meidän ohjelmassamme tämä asia on muotoiltu niin, että koko Suomi on pidettävä asumiskelpoisena. Koska me olemme vapaiden ihmisten puolue ja vapauden kannattajia, me emme tietenkään kannata sitä, että ketään väkisin asutetaan jonnekin tai pidetään siellä kenties piikkilankoja käyttäen, Halla-aho vastasi syytöksiin.
Maataloustuet kansallisiin käsiin
Perussuomalaiset ei myöskään ole lakkauttamassa maataloustukia, vaan haluaisi kansallistaa ne.
– Me emme ole kannattaneet maataloustukien lopettamista, mutta täytyy ymmärtää se, että Suomi on EU:ssa nettomaksaja. Mitä tahansa koheesiorahaa me saamme sieltä, mitä tahansa maataloustukia me saamme sieltä, me saamme takaisin osan rahasta, jonka olemme itse sisään laittaneet.
– Suomi siis kustantaa paitsi omat maataloustukensa, se kustantaa myös muiden maiden maataloustukia, ja meidän mielestämme tämä on väärin. Maataloustuet pitäisi ottaa pois EU:n kompetenssista ja siirtää kansallisiin käsiin, Halla-aho täsmensi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puoluesihteeri Grönroos: Punavihreä hallitus ajaa keskustan tuella suomalaista maaseutua alas

Halla-aho: olemassaolostaan kamppaileva kepu on maatalouden alasajon pääarkkitehti

Perussuomalaiset haluaa maataloustukijärjestelmän pois EU:n päätösvallasta
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää














