

LEHTIKUVA
Kannatuksensa sulattanut keskusta yritti hyökätä perussuomalaisia vastaan – Halla-aho kuittasi
Eilen eduskunta aloitti vuoden 2020 valtion talousarvion käsittelyn. Täysistunnossa keskusta hyökkäsi monessa puheenvuorossaan perussuomalaisia vastaan. Tätä voidaan pitää paniikkireaktiona keskustan romahtaneiden kannatuslukujen ja perussuomalaisten nosteen vuoksi.
Keskustan kansanedustaja Hannu Koskonen syytti perussuomalaisia siitä, että nämä haluavat lopettaa maataloustuet. Hänen kollegansa Antti Rantakangas puolestaan syytti, etteivät perussuomalaiset haluaisi pitää koko maata asuttuna.
– Luin pari iltaa sitten sen lehdestä: perussuomalaisten kanta on, että maataloustuet tulisi lopettaa kannattamattomina, vetäytyä eurooppalaisesta maatalouspolitiikasta. Sehän johtaisi siihen, että koko suomalainen maatalous romahtaisi ja 300 000 työtöntä tulisi elintarviketuotannosta, Koskonen ihmetteli.
Koko Suomi pidettävä asumiskelpoisena
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuittasi Koskosen puheeseen nopeasti. Hän ihmetteli, miksi keskustalaiset eivät puhu juuri muusta kuin perussuomalaisista, vaikka keskustelu liittyy valtion talousarvioon.
– Tämän keskustelun aiheenahan pitäisi olla tämän konkurssihallituksen konkurssibudjetti, mutta keskustalaisia ei täällä puhuta juuri mikään muu kuin perussuomalaiset — mikä on tietysti ihan ymmärrettävää, kun ajatellaan, että kunnallisvaalit lähestyvät ja kylmä kyyti odottaa.
– Edustaja Rantakangas sanoi, että perussuomalaisten mielestä koko Suomea ei tarvitsisi pitää asuttuna. Meidän ohjelmassamme tämä asia on muotoiltu niin, että koko Suomi on pidettävä asumiskelpoisena. Koska me olemme vapaiden ihmisten puolue ja vapauden kannattajia, me emme tietenkään kannata sitä, että ketään väkisin asutetaan jonnekin tai pidetään siellä kenties piikkilankoja käyttäen, Halla-aho vastasi syytöksiin.
Maataloustuet kansallisiin käsiin
Perussuomalaiset ei myöskään ole lakkauttamassa maataloustukia, vaan haluaisi kansallistaa ne.
– Me emme ole kannattaneet maataloustukien lopettamista, mutta täytyy ymmärtää se, että Suomi on EU:ssa nettomaksaja. Mitä tahansa koheesiorahaa me saamme sieltä, mitä tahansa maataloustukia me saamme sieltä, me saamme takaisin osan rahasta, jonka olemme itse sisään laittaneet.
– Suomi siis kustantaa paitsi omat maataloustukensa, se kustantaa myös muiden maiden maataloustukia, ja meidän mielestämme tämä on väärin. Maataloustuet pitäisi ottaa pois EU:n kompetenssista ja siirtää kansallisiin käsiin, Halla-aho täsmensi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puoluesihteeri Grönroos: Punavihreä hallitus ajaa keskustan tuella suomalaista maaseutua alas

Halla-aho: olemassaolostaan kamppaileva kepu on maatalouden alasajon pääarkkitehti

Perussuomalaiset haluaa maataloustukijärjestelmän pois EU:n päätösvallasta
Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Kolumni: Kaikki tietää
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.















