
Kansanedustaja Kike Elomaa puolustaa maksuhäiriömerkinnän saaneita – hallitukselle kaksi kysymystä
Maksuhäiriömerkinnät säilyvät rekisterissä yleensä kaksi tai kolme vuotta, ja sinä aikana pankkilainan ja luottokorttien saaminen on vaikeaa, kotivakuutuksia ei välttämättä myönnetä ja puhelinliittymän hankintakin vaikeutuu. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva (Kike) Elomaa haluaisi leimaavan merkinnän nykyistä nopeammin pois niiltä, jotka ovat asiansa kuntoon hoitaneet.
Maksuhäiriömerkintä vaikuttaa tällä hetkellä peräti noin 375 000 suomalaisen elämään eli kyse on varsin suurta ihmisjoukkoa koskettavasta asiasta. Kun maksuhäiriömerkintään johtanut saatava on kokonaan maksettu, ei merkinnän pitkäaikainen säilyminen rekisterissä ole perusteltua ja nykyistä käytäntöä tulisi arvioida uudelleen, Elomaa sanoo.
Sopivaa kestoa maksuhäiriömerkinnän säilymiselle rekisterissä velkojen maksamisen jälkeen on hankala määrittää. Esimerkiksi uuden työpaikan myötä yksityishenkilön taloudellinen tilanne saattaa nopeasti kohentua, mikä vaikuttaa luonnollisesti maksukykyyn. Maksuhäiriömerkintä saattaa näin ollen estää esimerkiksi asuntolainan saannin sellaiselta henkilöltä, joka maksukykynsä puolesta muuten saisi lainan ongelmitta.
Elomaa esitti hallitukselle kirjallisen kysymyksen, olisiko tarpeen poistaa maksuhäiriömerkintä rekisteristä nykyistä nopeammin sellaisissa tapauksissa, joissa merkinnän aiheuttanut saatava on maksettu kokonaan pois.
Maksuhäiriömerkinnän saaneen yksi iso murheenkryyni on vakuutukset. Kotivakuutusta voi pitää välttämättömänä vakuutuksena.
Vaikka luottotietorekisterissä oleva maksuhäiriömerkintä ei ole lain perustelujen mukaan hyväksyttävä hylkäysperuste, vakuutuksenantajalla on oikeus vaatia käteismaksua tällaisissa tapauksissa.
Maksuhäiriömerkintä voi kuitenkin olla syy jättää myöntämättä vakuutusta, jos sen perusteella voidaan objektiivisesti arvioida, että asiakas tulee jatkossakin jättämään vakuutusmaksut suorittamatta ja siksi luottotietonsa menettäneiden on yhä usein vaikea saada kotivakuutusta.
Vakuutuksenantajan oikeuksia määrittävät vuoden 2010 marraskuussa voimaan tulleet vakuutussopimuslain muutokset. Elomaa kysyi toisessa kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus arvioi vakuutussopimuslain muutosten vaikuttaneen käytännön tasolla maksuhäiriömerkinnän saaneiden ihmisten mahdollisuuksiin saada kotivakuutusta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kunnia maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentymisestä ei kuulu yksin SDP:lle – ”Olisi kiva, jos mediassa ei leviteltäisi totuudenvastaisia tietoja näinkin tärkeissä asioissa”
Viikon suosituimmat

Autojätti tekee täysäännöksen: Sähköautot jäihin – ”Etäännyimme monien autonostajien todellisista tarpeista”
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Purra ottaisi Tanskan mallin käyttöön Suomessa: Maahanmuuttajille työvelvoite sosiaaliturvan ehtona
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Valtio kasvattaa omistustaan kantaverkkoyhtiö Fingridistä – ”erinomaisia energiauutisia”, hehkuttaa Purra ja tylyttää samalla Caruna-Haaviston ja Uniper-Tuppuraisen

Eurooppatie 16 tulee Suomeen, rakentaminen alkaa keväällä – ministeri Lulu Ranne: ”Hanke on napakymppi, joita ei usein tule kohdalle”
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Rikollisjengit laittoivat lapsen asialle Vantaalla – kerrostalon asukkaat evakuoitiin polttopulloiskussa
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä täytyy jatkaa – ”Meillä on tehty 30 vuotta hyysäribisnestä, jonka purkaminen vaatii paljon työtä”
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.

Vasemmiston euroedustaja Montero toivoo maahanmuuttajien ”pyyhkäisevän pois” äärioikeistolaiset ja rasistit – Musk syyttää Monteroa kansanmurhan edistämisestä
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Empatiafanatismi paisuu Tampereella – intersektionalismia ja etnistä erityiskohtelua yritetään nyt ujuttaa kouluihin
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Halla-aho: Suomen puolueiden Venäjä-suhteissa olisi yhä perkaamisen varaa
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
















