Parikymppisenä Leena Meri sai sakot hölmöilyistään. Nyt hän haluaa olla esimerkkinä nuorille sekä auttaa niitä, jotka eivät pysty itse pitämään puoliaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja, varatuomari Leena Meri esittelee kotinsa olohuonetta. Samalla hän valittelee, kun joka puolella on ”koirarättejä” suojaamassa huonekaluja. Perheen karvakuonot Jolana ja Enrik tervehtivät iloisesti, vaikkakin valokuvaajalle ne haukkuvat epäluuloisesti. Leena selittää, että koirat ovat kotoisin Romanista, ja että heillä on miehistä huonoja kokemuksia.

Eläimet ovat olleet tärkeitä Leenalle pienestä asti. Hänen haaveammattinsa ei suinkaan ollut kansanedustaja tai juristi, vaan ratsastuksen opettaja, eläinlääkäri tai lentoemäntä.

– Olin surkea kemiassa, joten lääkäriksi ei ollut mitään asiaa. Lentämistä pelkään, eivätkä vanhempani tukeneet ratsastuksen opettajan työtä.

Nurja puoli yhteiskunnasta

Leena kouluttautui lakimieheksi, koska hän halusi auttaa niitä, jotka eivät itse pystyneet pitämään puoliaan. Lapsia, ikäihmisiä, sairaita ja eläimiä. Juristin työssä hän näki läheltä, kuinka jotkut olivat jääneet pahuuden kynsiin.

– Olen ymmärtänyt, että kaikki ihmiset eivät ole hyviä. Nuorena ehkä ajattelin, että lähes aina voi puhua järkevästi, mutta ei se vain niin ole, Leena sanoo.

Juristina Leena on saanut loistavan lähtökohdan kansanedustajan työhön.

– Politiikassa on ollut hyvä, ettei ota asioita niin kevyesti, mutta pienet asiat eivät myöskään romuta koko maailmankuvaa. Kun se nurjapuoli yhteiskunnasta on jo nähty, mikään ei yllätä, Leena sanoo.

Hänen pahimmat kokemukset työssä ovat lapsiin kohdistuneiden seksuaalisten hyväksikäyttöjen tai eläinrääkkäyksien lukeminen pöytäkirjoista.

– Muistan eräänkin tapauksen, jossa alle neljävuotiaita oli käytetty hyväksi, ja heidän omat äitinsä olivat edesauttaneet rikoksia. Vaippaikäinen oli kontannut äitiään karkuun pöydän alle. Se oli karua luettavaa.

Vaikuttava ansioluettelo

Leena uskoo, että kansan luottamus ja paikka eduskunnassa tulivat osittain hänen merkittävällä koulutustaustalla. Ansioluettelo on tosiaan vaikuttava: henkikirjoittajana Itä-Uudenmaan maistraatissa, holhoustoimen edunvalvontapalveluiden lakimies, kaupanvahvistaja, notaari, siviilivihkijä, lakimies omassa yrityksessä, viskaali Helsingin hovioikeudessa sekä vakuutusoikeussihteeri. Ja tässä on vain osa koko listalta.

– Uskon, että juristitaustan vuoksi näen helposti asioiden kokonaisuuksia. Vältän silti lakipykälistä puhumisen, koska muuten kuulijan voi olla vaikea ymmärtää.

– En pidä siitä, että asioiden kanssa mennään ääripäihin. En myöskään pidä ajattelusta, että jos jotain on tehty 40 vuotta tietyllä tavalla, on niin tehtävä jatkossakin. Kaikki asiat pitäisi kyseenalaistaa.

Seksuaalirikosten tuomioita korjattava

Leena viittaa muun muassa perustuslakiin, mutta myös rikoslakiin.

– Jos ajattelen omia valiokuntia, niin olisi tärkeää ymmärtää, ettei perustuslakikaan voi olla lakimuutosten esteenä. Esimerkiksi seksuaalirikosten vankeustuomioiden alarajaa on pakko nostaa. Tuomioistuimet eivät vain yksinkertaisesti anna tarpeeksi kovia tuomioita.

– Surullista tässä on se, että asiasta on puhuttu jo pitkään, eikä muutoksia ole silti tapahtunut.

Arvosteli oikeusasiamiestä

Muutoksista puheen ollen, Leena pohtii nykyistä hallitusta. Hän toivoo, että tällä kokoonpanolla Suomen talous ja työllisyys saataisiin käännettyä oikeaan suuntaan.

– Edellisessä hallituksessa oli liikaa puolueita, ja osittain siksi he eivät saaneet mitään aikaiseksi.

Leena tykkää sanoa ajatuksensa suoraan. Aloitettuaan kansanedustajana hän arvosteli ensimmäisissä puheenvuoroissaan eduskunnan oikeusasiamiestä.

– Jos olen kiinnostunut asiasta, otan siitä selvää ja pidän puheenvuoron. Päätin aloittaa puhumisen heti, ettei siitä myöhemmin tulisi isoa mörköä. Ei siitä tullut.

Myös muut poliitikot ovat huomanneet Leenan aktiivisuuden. Jos hän ei kysele mitään, ihmetellään, että eikö muka Leenalla ole mitään sanottavaa.

Kolme keskenmenoa

Politiikka ei kuulunut Leenan tulevaisuuden suunnitelmiin vielä viisi vuotta sitten.

– Mietin tuolloin elämäni sisältöä. Olin juuri luopunut haaveista saada lapsia, mutta halusin silti olla jotenkin tarpeellinen.

Leena oli aiemmin kokenut kolme keskenmenoa ja yhden kohdun ulkopuolisen raskauden.

Vuonna 2010 hän haki kunnallispolitiikkaan ja pääsi sisään äänin 414. Vuonna 2015 Leena jäi työstään vuorotteluvapaalle ja lähti vaalikampanjaan. Samana vuonna irtosi paikka eduskunnasta.

– Kevät oli tosi kylmä, mutta siellä minä kättelin ihmisiä ja toistin satoja kertoja: päivää, olen Leena Meri, kansanedustajaehdokas Uudeltamaalta.

Leena uskoo, että koulutuksen lisäksi kansa näki hänen rehellisyytensä ja suoraselkäisyytensä. Niillä hän pääsi eduskuntaan.

”Meinasimme erota”

Kahden koiran lisäksi kotona on aviomies Arto. Hänkin on ammatiltaan juristi. Tällä hetkellä aviomies on vuorotteluvapaalla varatuomarin töistä ja toimii oikeusministeri Jari Lindströmin avustajana.

– En pidä Arton nykyisestä työtehtävästä meteliä, koska ihan omin avuin hän on työnsä saanut, Leena hymähtää.

Leena ja Arto tapasivat töiden merkeissä 2000-luvun puolivälissä. Topakkana naisena Leena meni juttelemaan Artolle, mutta koska Arto oli suhteessa, hän otti vasta vuoden päästä uudestaan yhteyttä Leenaan. Pari kävi treffeillä ja vuonna 2008 he menivät naimisiin. Seuraavana vuonna muutettiin yhteen.

Pariskunta omistaa Hyvinkään omakotitalon lisäksi vapaa-ajan asunnon Lohjalla. Kun kumpaakin taloa remontoitiin samaan aikaan, oli pariskunta lähellä eroa.

– Sitten kun remontit olivat valmiita, olimme niin väsyneitä, ettemme jaksaneet edes erota, Leena vitsailee.

”Olen tehnyt virheeni”

Leena on puhunut nuoruuden hölmöilyistään julkisuudessa avoimesti. Alle parikymppisenä rapsahti sakot maksuvälinepetoksesta.

– Kun pää selvisi alkoholin jäljiltä, koin niin huonoa omatuntoa, että kävin maksamassa kaikki rahat uhrille takaisin. Maksoin myös sakot kiltisti.

Tuomion jälkeen Leena tajusi, kuinka elämä oli menossa väärään suuntaan. Hän halusi jotain parempaa. Kaveripiiri meni vaihtoon ja Leena aloitti opiskelut.

Nyt kansanedustaja haluaa olla nuorille esimerkkinä: jos kerran mokaa, se ei tarkoita, että koko elämä olisi pilalla.

– Sitä voi myöhemmin olla vaikka poliitikko! En ole syntynyt kultalusikka suussa ja olen tehnyt virheeni. Kannoin vuosikausia pelkoa siitä, jos joku saa kuulla sakkotuomiostani. Mutta sitten kun kerroin siitä, huomasin, ettei se niin paha juttu ollutkaan.

Vanheneminen hyvä asia

Leena täyttää kahden vuoden päästä 50. Hänestä vanheneminen on hyvä asia.

– On ihanaa, kun taloudelliset asiat ovat kunnossa ja olen sinut itseni kanssa. Pari vuotta sitten tulivat tummat silmänaluset ja rypyt, mutta en välitä. Elämää se vain on.

Leena ajattelee, että vanhenemisen tuoma viisaus on tärkeämpää kuin ulkonäkö. Vuodet ovat kasvattaneet kansanedustajasta juuri sellaisen kun hän tänä päivänä on: jämäkkä, rehellinen, suora ja toiminnallinen.

– Muistan, kun nelikymppinen ystäväni sai muutama vuosi sitten ensimmäisen lapsensa. Ajattelin, että onpa epäreilua. Kaikilla muilla oli lapsia paitsi minulla.

Leena kävi läpi pitkän suruprosessin, mutta nyt hän on asian kanssa sujut. Ikävät kokemukset opettivat tärkeän asian: kaikkeen ei pysty itse vaikuttamaan ja asioista voi aina löytää hyvät puolet.

– Nyt ei tarvitse pelätä lapsieni puolesta ja voin käyttää kaikki rahat itseeni, Leena sanoo virnistäen ja lisää vakavampana:

– Toki elämässäni on muiden lapsia, mutta minulla itselläni ei ole mitään velvoitteita. Ehkä näin oli tarkoitettu. Voin täysillä keskittyä kansanedustajan työhön.

Artikkeli on julkaistu Perussuomalainen-lehden Naiset-liitteessä 2016.

VERA MIETTINEN