Kiina on talouden ruutitynnyri – kauppasota kiihdyttää räjähdystä

Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota on vaarassa aiheuttaa turmeliaan ketjureaktion, jonka seuraukset voivat helposti ohittaa finanssikriisin kurimukset. Maailmassa on kauttaaltaan taloushuolia, jotka suurelta osin johtuvat keskuspankkien silmittömästä elvytyksestä. Troppi lienee tautia pahempi.

Finanssikriisin jälkeen Kiina on vastannut osapuilleen puolesta kaikkien suurten keskuspankkien elvytyksestä. Tällainen ennennäkemätön rahapurske piristi maailmantaloutta finanssikriisin jälkeen, mutta elvytyksen jatkuessa siitä on tullut eräänlainen finanssimarkkinoiden heroiini. Pahamaineisen huumausaineen haluttu teho laskee, mutta haitat kasaantuvat. Näin näyttää olevan elvytyksenkin laita.

Helsingin yliopiston taloustieteiden dosentti Tuomas Malinen arveli, ettei Kiina enää ole valmis elvyttämään. Valitettavasti vahinko on saattanut jo tapahtua. Ja ellei ole niin kauppasodan eskaloituminen on nakertanut Kiinan taloutta Yhdysvaltoja enemmän.

Kiina printannut rahaa poskettoman paljon

Kiinalaispankit ovat lähteneet – osin valtiojohdon sanelemana – sanoinkuvaamattomaan velkajuhlaan. Ne ovat luoneet rahaa luottoina poskettomat 21 tuhannen miljardin dollarin edestä vaivaisessa kymmenessä vuodessa. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin Yhdysvalloissa, euroalueella ja Japanissa on luototettu yhteensä samana aikana. Kiinan talous on silti yksin Yhdysvaltoja pienempi.

Löysä tai peräti ilmainen raha ”laiskistuttaa”. Se hidastaa tuottavuutta. Rahan ylenpalttinen määrä on johtanut esimerkiksi kiinteistöjen hintojen mielettömään nousuun.

Kaiken kaikkiaan joka puolella pursuava raha johtaa inflaatioon. Se taas johtaa kyseisen valuutan heikkenemispaineeseen, mutta Kiinan valuuttajärjestelmä on omalta osaltaan määrättyä ja pääoma ei liiku täysin vapaasti. Rahaa ei voi vaihtaa toiseen mielensä mukaan.

Kiinan renminbin heikkenemispaine on toteutuessaan se varsinainen pommi. Moni kiinalaisluotto on dollaripohjainen eli valuuttalaina. Suomen 90-luvun kriisi paheni samasta syystä. Suomen Pankki yritti puolustaa silloista eurooppalaista ECU-kytkentää korkeilla koroilla, jolloin ulkomaan valuutassa otetuissa luotoissa oli näennäisesti pienempi korko.

Kauppasodan tullilisämaksut kompensoituisivat huokeammalla valuutalla, jolloin kauppasodan vaikutukset jäisivät pienemmiksi. Toisaalta se tekisi dollaripohjaisten luottojen takaisinmaksusta yhä vain vaikeampaa. Suo siellä, vetelä täällä.

Kiinalla raha- ja kiinteistökupla

Edellä mainittu rahakupla on siis paisunut myös kiinteistömarkkinoille. Sen on arveltu olevan paljon pahempi kuin finanssikriisin laukaissut Yhdysvaltain subprime-kupla.

Aasiassa valuuttakurssien devalvointipaine siirtyy vientivetoisesta maasta toiseen. Etelä-Korea olisi jo vajonnut taantumaan ilman hallituksen tuntuvia elvytyspaketteja.

Etelä-Korea aikoo elvyttää lisää ensi vuonna. Elvytys on suurinta sitten finanssikriisin. Vaikka maa on vähävelkainen, eivät suuret budjettialijäämät kestä pitkäkestoista venytystä.

Kiinan hyytynyt talous satuttaa eurooppalaisia vientimaita, eritoten Saksaa. Samaan aikaan Euroopassa painitaan negatiivisten korkojen tuomien ongelmien kanssa.

Kiina tarvitsee pienen ihmeen välttyäkseen katastrofilta. Muu maailma tarvitsee ihmettä välttyäkseen Kiinan talouskriisiltä.