Komissio avaa EU-budjettipelin ensi viikolla – luvassa melkoinen vääntö

Euroopan komission budjettikomissaari Günther Oettinger aikoo esitellä vapun jälkeen 2. toukokuuta EU-budjettiraamit vuosille 2021-2027. Oettinger haluaisi kasvattaa budjetin kokoa noin sadalla miljardilla eurolla siitä huolimatta, että Ison-Britannian EU-eron vuoksi saarivaltakunta ei osallistu enää budjetin rahoitukseen. Budjettikiistasta on odotettavissa tiukkaa vääntöä.

Budjetin koko on tavannut olla noin tuhat miljardia euroa. Se merkitsee noin yhtä prosenttia koko unionin kansantulosta.

Budjetin hyväksynnässä marssijärjestys on komission esityksen jälkeen seuraava: europarlamentin tulee puoltaa esitystä, mutta budjetin hyväksyntä jää EU-maiden johtajista koostuvalle Eurooppa-neuvostolle. Neuvoston päätöksen tulee olla yksimielinen. Tämän vuoksi budjetin läpimenon tulee ylittää monta rintamalinjaa.

Monta eri näkemystä

Erilaiset näkemykset budjetin koosta voi jakaa karkeasti kahteen leiriin. Osa jäsenmaista haluaisi kutistaa budjettia, kun jotkut maat ovat valmiita kasvattamaan budjettia Ison-Britannian erosta huolimatta.

Pohjoiset jäsenmaat ovat olleet haluttomia paisuttamaan budjettia. Saksa on poikkeuksellisesti valmis maksamaan EU:lle enemmän, mutta se haluaisi muuttaa unionin rahankäyttöä. Eteläiset maat haluavat pääosin kasvattaa budjettia, koska maat ovat usein nettosaajamaita.

Toinen suuri rintamalinja kulkee idän ja lännen välillä. Läntiset maat haluavat itäisten maiden sitoutuvan tietynlaiseen arvopohjaan, koskee se sitten oikeusvaltioperiaatetta tai halukkuutta vastaanottaa ja asuttaa turvapaikanhakijoita.

Kolmanneksi eri jäsenmailla on erilainen käsitys siitä, millä tahdilla budjetti tulisi lyödä lukkoon. Joissakin jäsenmaissa pelätään EU-kriittisten puolueiden kasvattavan ensi vuoden europarlamenttivaaleissa paikkamääriään. Näiden jäsenmaiden intresseissä olisi suuri halu saada budjetti läpi ennen vaaleja. Nettomaksajamaissa halutaan ymmärrettävästi venyttää budjetin läpimeno yli eurovaalien eritoten, jos budjettia kasvatetaan.

Meneillään oleva seitsemän vuoden budjettikauden esitystä tahkottiin yli kaksi vuotta ennen sen läpimenoa.

Eurokriittisyys kasvussa

Ajatushautomo Open Europen Brysselin osaston johtaja Pieter Cleppen mielestä EU:n tulisi tehostaa budjettirahojen käyttöä kasvaneen eurokriittisyyden edessä. Cleppe kirjoittaa, että EU:n hintalapun kasvattaminen ei ole juuri nyt mielekästä.

EU-budjetissa on löysää leikattavaa Cleppen mielestä runsaasti. Noin kolmannes EU-rahoista kuluu maatalouteen. Ennen rahaa jaettiin tuotannon mukaan, mikä johti maataloustuotteissa mittaviin ylituotantoihin. Nykyisin rahaa jaetaan viljelyskelpoisen maan pinta-alan mukaan. Cleppe kirjoittaa, että tällä tavoin EU:n maataloustukia maksetaan tätä nykyä muun muassa Ison-Britannian kuningattarelle.

EU:n aluekehitysrahasto jakaa rahaa melko avokätisesti. Cleppe kirjoittaa CEPR:n (Centre for Economic Policy Research) tutkimuksesta, jossa havaittiin aluekehitysrahojen toimivan jopa tarkoitustaan vastaan. Samoin EU:n tilintarkastajat ovat huomanneet lukuisia epämääräisyyksiä EU-rahojen käytöstä. Eräs merkittävä EU-rahojen käytön kummallisuus paljastui Italian L’Aquilan maanjäristyksen jälleenrakennusurakoissa, kun EU-rahat häipyivät järjestäytyneen rikollisuuden taskuihin. Komissio kuitenkin kiisti asian.

Cleppe moittii myös EU:n hallinnollisten kulujen suurta osuutta. Hän muistuttaa, että parhaimmillaan EU kyllä pystyy toimimaan tehokkaasti huokealla. EU ei esimerkiksi tarvitse mittavaa budjettia solmiakseen vapaakauppasopimuksia unionin ulkopuolisten maiden kanssa.