

Ursula von der Leyen Münchenin turvallisuuskonferenssissa 2017. https://www.securityconference.de/mediathek/munich-security-conference-2017/image/ursula-von-der-leyen-14/ Kuvan lisenssi https://creativecommons.org/licenses/by/3.0/de/deed.en
Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on pahempi federalisti kuin edeltäjänsä Juncker
Komission uusi puheenjohtaja näyttää olevan täysi federalisti. Hän haaveilee Euroopan Yhdysvaltojen perustamisesta. Tämä onkin ollut Euroopan poliittisen eliitin haave jo 1950-luvulta lähtien. Ursula von der Leyenin ohjelmassa EU:n kehittämiseksi myötäillään kaikkein pisimmälle vietyjä ehdotuksia yhteisvastuun kasvattamisesta ja riskien jaosta EU-maiden kesken. Hän haluaa myös Euroopan unionille johtavan roolin maailmanpolitiikassa ja maailmantaloudessa, analysoi taloustieteilijä Heikki Koskenkylä.
Von der Leyenin agendalla on kuusi pääaluetta, joita hän haluaa kehittää unionissa. Ne ovat:
Otsakkeiden tasolla tämä ohjelmanjulistus on varsin yleistä propagandaa eikä sellaisenaan kerro paljon mitään. Ilmastonmuutoksen torjunnassa von der Leyen tähtää maailman kärkimaaksi. Hän haluaa myös tiukan EU-tason lainsäädännön tälle alueelle. EU:n nykyinen tavoite on vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hän haluaa nostaa tavoitteen 55 prosenttiin. Hän ehdottaa EU-alueelle yhteistä hiilidioksidipäästöjen verotusta.
Erikoista tässä on se, että von der Leyenin kotimaa Saksa on ajanut itsensä umpikujaan Energiewenden päätöksellään, jossa Saksa luopuu ydinvoimasta, kuten Suomen Uutiset aiemmin kirjoitti.
Kaikilla muillakin ohjelman alueilla tavoitteena on lisätä yhteisvastuuta, riskien jakoa ja kustannusten jakoa. EU:n budjettiin kaavaillaan yhteisiä EU:n laajuisia veroja usealle alueelle.
EU-verot ohjelmassa
Komissio on jo vuosia ehdottanut yritysverotuksen täydellistä harmonisointia ja ainakin osan tästä verotuksesta siirtämistä yhteisön tasolla kerättäväksi. Yhteisötason verotuksen aloittaminen on suuri periaatteellinen kysymys. Tämä jos mikä olisi askel kohti täydellistä federalismia, joka kaventaisi huomattavasti kansallista päätäntävaltaa.
Von der Leyen näyttää olevan vankkumaton yhteisötason verotuksen kannattaja. Myös yhteisen suhdannetasausrahaston luominen olisi ratkaiseva askel kohti todellista liittovaltiota. Hän ehdottaa myös yhteisen työttömyysrahaston perustamista ja kannattaa yhteistä talletussuojaa pankkiunioniin.
Erityisen vaarallista on von der Leyenin näkemys, että EU:n perussopimuksen artikloja voidaan soveltaa niin, että päätöksenteko veroasioissa voisi tapahtua määräenemmistöllä.
Von der Leyenin ehdotukset merkitsevät huomattavaa EU:n budjetin kasvua ja euroalueelle perustettavaa omaa budjettia.
Kohti yhteistä pakolaispolitiikkaa
Pakolaispolitiikassa von der Leyen kannattaa tiukkaa yhteistä linjaa ja sitovia kiintiöitä maille pakolaisten vastaanotossa. Unionin arvokysymyksissä hänellä on tiukka linja muun muassa Unkaria ja Puolaa kohtaan.
Monissa kysymyksissä von der Leyen näyttää olevan pitkälti Ranskan presidentti Macronin linjoilla. Toisaalta hänen näkemykset poikkeavat selvästi kotimaansa Saksan linjauksista erityisesti taloudellisen yhteisvastuun kasvattamisessa.
Suomen hallituksen on syytä ottaa hyvin kriittinen kanta Ursula von der Leyenin ohjelman julistukseen. Eduskuntavaaleissa kansa ei ole antanut valtakirjaa federalismiin siirtymiselle.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tuleva talouskomissaari Gentiloni haluaa poistaa yksimielisyysvaateen pienten EU-maiden verotusasioissa

EU:n suurten maiden johtajat tekevät mitä haluavat
Viikon suosituimmat

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa – vihervasemmisto jatkaa painostusta
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Antikainen kauhuissaan hoivakodin potilasturvallisuustapauksesta: Hoitajat kirjoittivat raportteja käännössovelluksella, toimitusjohtaja kaunisteli jäljet
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Nieminen: Huumerikollisuus paisui jo vuosia sitten – viranomaiset varoittivat, Marinin hallitus peitteli ongelmia
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Yle paljastaa: Vanhukset eivät tienneet, saivatko lääkkeensä – SDP viittaa kintaalla kielitaidottomien hoitajien aiheuttamille ongelmille
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.

Mäkelä: Perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamat uudistukset toteutuvat
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













