

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koronatukea jaettu salafisteille Saksassa – poliisi kävi hakemassa rahat pois
Poliisi piti Berliinissä viime viikolla suurratsian, koska epäili radikaalimuslimien saaneen valtion koronatukia väärin perustein. Ratsiaan otti osaa yli sata poliisia ja muuta turvallisuusviranomaista. Epäillyn koronahuijauksen yhteisarvo on 94 000 euroa. Kaikkia rahoja ei saatu takaisin.
Berliinin poliisi suoritti kotietsinnän kaikkiaan yhdessätoista asunnossa ja liikehuoneistossa, jotka kuuluvat viidelle koronatukihuijauksesta epäillylle salafistille, kertoo Tagesspiegel-lehti.
Muslimimiesten epäiltiin väärin perustein anoneen ja vastaanottaneen pienyrityksille tarkoitettuja koronatukia kaikkiaan 94 000 euron arvosta. Kotietsinnöissä poliisi sai talteen yhteensä 61 460 euroa. Lisäksi viisi ajoneuvoa otettiin takavarikkoon.
Yhteyksiä joulutorin terrori-iskuun
Walid S. -nimisellä epäillyllä on Tagesspiegel-lehden tietojen mukaan yhteyksiä Anis Amriin, joka teki vuonna 2016 rekka-autolla joulutorille terrori-iskun, jossa kuoli kaksitoista ihmistä. Walid S:n epäillään myös itse valmistelleen terrori-iskua Berliinin puolimaratonia vastaan vuonna 2018.
Anis Amri oli tunisialainen turvapaikanhakija, joka esiintyi Saksassa ainakin 14 eri henkilöllisyydellä. Useilla nyt koronatukihuijauksista epäillyillä on yhteyksiä Fussiletin moskeijaan, joka toimi tuolloin Anis Amrin ja muiden jihadistien tapaamispaikkana.
Samalle firmalle viisi tukihakemusta
Miehet olivat hakeneet koronatukia muun muassa jäätelökioskille, sushiravintolalle ja parturiliikkeelle. Kaikkia anomuksissa mainittuja yrityksiä ei välttämättä ollut olemassakaan. Yksi salafisteista oli hakenut internetkahvilalle 9000 euron pienyritystukea peräti viiteen kertaan, ja onnistunut saamaan yhteensä 14 000 euroa.
Koronatukihuijausten lisäksi osan miehistä epäillään syyllistyneen järjestelmällisiin sosiaalitukihuijauksiin muun muassa vuokraamalla eteenpäin sosiaalitoimiston heille kustantamaa asuntoa. Tagesspiegel-lehden haastattelema turvallisuusasiantuntija kertoo, että tällaiset huijaukset ovat jihadisteille mieluisa tapa kerätä rahaa vihaamaltaan ”vääräuskoisten” valtiolta.
Suomessakin epäiltiin jihadistisia talousrikoksia
Suomessa valtakunnansyyttäjä nosti vuonna 2017 syytteet kolmea Suomen kansalaista vastaan terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta, kertoo Aamulehti. Syytettyjen epäiltiin valmistelleen osallistumista Syyrian konfliktiin terroristijärjestön vierastaistelijoina vuonna 2013. Heidän epäiltiin rahoittaneen toimintaansa tekemällä talousrikoksia.
Jutun käsittely oikeudessa päättyi siten, että kaikki terrorismiin liittyvät syytteet menivät nurin, mutta miehet tuomittiin veropetoksista ja kirjanpitorikoksista. Talousrikoksia oli tehty rakennusalan yritysten kautta. Tuomioksi tuli ehdollista vankeutta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Fussiletin moskeija Anis Amri koronavirus muslimiterrorismi talousrikokset jihadismi Salafismi Berliini
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksan vasemmisto vaatii laittomasti maassa oleville koronarahaa ja oleskelulupaa

Tulipalo vastaanottokeskuksessa – 43 poliisia koronakaranteeniin sylkemisen takia

Saksan AfD: valtioiden itsemääräämisoikeutta vahvistettava – turvapaikkapolitiikka kuuluu kansallisvaltioiden päätösvaltaan

Turvapaikanhakijat eivät meinaa pysyä koronakaranteenissa Saksassa

Isis nousee pandemian varjoista – ennätysmäärä terrori-iskuja huhtikuussa

Tutkijat: Isis on yhä uhka Saksassakin vaikka äärioikeiston iskut ovat nyt huomion keskipisteenä

Saksassa syyttäjä epäilee islamistista terrori-iskua: Autoilija pyrki lanaamaan moottoripyöräilijöitä ruuhkaisella tiellä

Juuso: Yritysten määräaikaista kustannustukea jatkettava – ”Lapin matkailu pelastettava täystuholta”

Hyvinvointivaltiota jymäytettiin oikein olan takaa: Isis-terroristit saivat sosiaalitukien lisäksi opintorahaa Ruotsissa
Viikon suosituimmat

Työpaikkalähteet: Tytti Tuppurainen huutaa ja nöyryyttää – eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho: ”Tilanne on karmea”
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Antikainen syyttää Tuppuraista huomion ohjaamisesta pois SDP:n kiusaamiskulttuurista – myös Lindtman saa täystyrmäyksen johtajuuden puutteestaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee Tytti Tuppuraista siitä, että tämä hänen mukaansa yritti laajentaa demariryhmän kiusaamiskulttuurin koko eduskuntaa koskevaksi. Antikainen moittii myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania tämän hiljaisuudesta ja katsoo, että tapaus paljastaa vakavia johtamisongelmia oppositiopuolueen sisällä.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Sebastian Tynkkynen: X-tilini jäädytettiin Irania koskeneen julkaisun jälkeen
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
















