Kreikassa järjestettiin perjantaina vuoden ensimmäinen vuorokauden mittainen yleislakko. Lakko sulki lentokentät, julkiset virastot, satamat ja hidasti muun muassa sairaaloiden toimintaa. Ateenassa parlamenttitalon edustalla olevalla Syntagma-aukiolla nuoret huligaanit ottivat yhteen poliisin kanssa. Mellakoitsijat heittivät polttopulloja ja irtokiviä. Poliisi ilmoitti pidättäneensä kolme henkilöä.
Syntagmalla järjestetyssä mielenosoituksessa protestoitiin pääministeri Aleksis Tsiprasin johtaman hallituksen leikkaustoimia. Mielenosoittajat kantoivat muun muassa ilmapalloja, joissa muistutettiin pääministeri Tsiprasin lupauksista kumota säästötoimia.
Tsipras kuitenkin allekirjoitti Kreikalle kolmannen tukipaketin, joka oli säästötoimiltaan vielä ankarampi kuin minkä kansalaiset hylkäsivät kansanäänestyksessä selkeällä 63 prosentin enemmistöllä.
Maan suurimman ammattiyhdistysjärjestö Adedyn edustaja kertoi, että pettymys voi pian vaihtua epätoivoksi.
Mielenosoitus järjestettiin samaan aikaan, kun maan velkojia edustavat instituutiot olivat Ateenassa selvittämässä Kreikan kolmannen tukipaketin kahden miljardin euron tukierää. Kreikan hallituksen oli määrä saada tukierä maanantaina, mutta Tsiprasin johtama hallitus ei ole noudattanut kaikkia velkojien vaatimia ehtoja.
Erityisesti Kreikan hallitusta hiertää asuntojen haltuunottoon määrätty alempi tuloraja. Maan hallituksen mielestä tulorajaa pitäisi pudottaa liian paljon, eikä se enää suojaisi Syrizan äänestäjiä.
Hallitus kehotti kansalaisia ottamaan osaa mielenosoitukseen. Absurdi tilanne selittynee sillä, että pääministeri Tsipras saattaa toivoa saavansa enemmän vipuvoimaa velkojien kanssa käytäviin neuvotteluihin.
Hallituksen tiedottaja myönsi, että kolmannen tukipaketin ehdot ovat epäreiluja.
Hallituksen kritisoijat muistuttivat, että pääministeri Tsipras leikkii samalla tulella, joka syttyi aiempina vuosina mielenosoitusten käännyttyä levottomuudeksi. Levottomuudet nakersivat tuolloin Kreikan saamia elintärkeitä turismituloja.
Hallitusta moitittiin myös taktikoinnista. Kritisoijien mukaan hallitus yrittää saada huomion pois Syrizan allekirjoittamasta tukipakettisopimuksesta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
