Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras on vaatinut Saksalta 160 miljardin euron sotakorvaushyvitystä toisen maailmansodan aikaisesta hävityksestä. Kreikka on esittänyt samaa vaadetta aiemminkin. Vaateet kuitenkin torpattiin nopeasti Saksassa.
Vaatimus on kuitenkin herättänyt närää Saksan ja Kreikan välille. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble oli joutunut taivuttamaan hallituspuolueen kansanedustajia aiemmin hyväksymään Kreikan lainaohjelman pidennyksen kesäkuun loppuun asti.
Kreikan sotakorvausvaatimus voi kiristää maiden välisiä suhteita niin pahoin, ettei Saksan hallitus myöntäisi kolmatta lainaohjelmaa. Kolmatta lainaohjelmaa ei ole virallisesti vielä tunnustettu.
Yleisesti arvioidaan, että Kreikan vaatimus olisi vain savuverho Kreikan hallituksen kovan linjan kansanedustajille. Vaateella yritetään saada huomio pois tarkkailun alla olevasta lainaohjelmasta.
– Tsipras heittää heille luun kaluttavaksi, EU-viranomainen sanoo talouslehti Financial Timesille.
Kreikan rahapulan vakavuutta ilmentää hallituksen rahapyyntö sosiaaliturvarahastoille. Kreikan mukaan rahalla mahdollistettaisiin eläkkeiden ja virkamiesten palkkojen maksu tässä kuussa.
Rahastot ovat kuitenkin varuillaan valtion maksuhäiriöriskin vuoksi. Työttömyyskorvauksista vastaavan rahaston johtaja kertoi, että mikäli Kreikka ei pysty maksamaan rahastoille pyydettyjä rahoja takaisin heidät voidaan tuomita oikeudessa. Rahojen nosto tileiltä Kreikan hallitukselle pahentaisi lisäksi myös talletuspakoa kreikkalaisista pankeista.
Kreikalla on kuitenkin mahdollisuus saada Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta pankkien pääomittamiseen tarkoitettuja varoja.
Ranskan saama kahden vuoden lisäaika budjettivajeen kuromiseksi on nostanut kreikkalaisten keskuudessa pienen myrskyn. Kreikkalaisessa mediassa esitetään EU:n toimintapaa kitkerään sävyyn. EU:ta suomitaan “kaksoisstandardien” unioniksi.
Kaksoisstandardeilla tarkoitetaan isojen ja pienten jäsenmaiden erilaista kohtelua. Kreikkalaisten mukaan suuret jäsenmaat – kuten Ranska – saavat erityiskohtelua. Ranskan pääministeri Manuel Valls on aiemmin ilmoittanut, että Ranskaa tulee kunnioittaa “suurena maana”.
Euromaiden välit ovat tulehtumaan päin joka suuntaan.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.
