

KANTAR TNS
Kysely: Liki 70 prosenttia suomalaisista ei antaisi kehitysapua velkarahalla
Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet ovat linjanneet, että Suomen tulisi lisätä kehitysyhteistyömäärärahoja merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan hyväksy sitä, että kehitysavulla kasvatetaan lisää Suomen valtion velkataakkaa. Useiden kyselyiden mukaan kansan vahva enemmistö tukee perussuomalaista linjaa.
Toisin kuin muut eduskuntapuolueet, perussuomalaiset on toistuvasti esittänyt nykyisestä kehitysapumallista luopumista.
Perussuomalaisten mielestä kehitysavun maksamisen tulisi tulevaisuudessa tapahtua vain ja ainoastaan budjetin ylijäämästä, ja lisäksi Suomen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan. Esimerkiksi mikäli kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ei oteta vastaan lähtömaahan, voitaisiin kyseisen maan kehitysapu keskeyttää.
Ei mitään hyötyä tavan suomalaiselle
Perussuomalaiset ovat itsekin selvittäneet kansan näkökantoja puolueen esittämiin leikkauskohteisiin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi tänään Tuumaustunnilla Kantar TNS:n tekemän gallupin tuloksista, joiden mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kehitysapua ei pidä antaa velkarahalla.
– Näin kuitenkin jatkuvasti tehdään. Suomi ottaa miljardeja velkaa kaataakseen sitä Afrikan ja Lähi-idän ammottaviin kitoihin. Ilman minkäänlaista hyötyä suomalaiselle. Meidän mielestämme kehitysapua voidaan maksaa ainoastaan ylijäämästä, Purra sanoo paheksuen toteutuneiden päätösten ja kansalaisten vaatimusten välistä ristiriitaa.
Hän huomauttaa, että erityisen irvokkaaksi tilanne sekä kehitysavun että yleisen maahanmuuttopolitiikan kustannusten osalta tulee, kun katsomme akuuttia kriisiä.
– Suomeen on saapunut kymmeniä tuhansia ukrainalaisia, ja lisää on tulossa. Samalla Suomi tukee Ukrainaa monella tavalla. Nämä ovat yksiselitteisen kannatettavia asioita. Edes tällaisessa tilanteessa Suomi ei ole ollut valmis keskittämään humanitaarista auttamistaan vain Ukrainaan ja ukrainalaisiin.
Perussuomalaisten linjalle kansan tuki
Hallitus on tunnetusti koronapandemian keskelläkin voimakkaasti paisuttanut kehitysapumenoja. Pelkästään viime vuonna valtion budjetista varattiin tehottomiin kehitysyhteistyöhankkeisiin yhteensä 1,27 miljardia euroa. Summa vastaa 0,49 prosenttia bruttokansantulosta.
Useiden muidenkin kyselyiden mukaan kansa on vahvasti asettunut tukemaan perussuomalaisten talouspolitiikan kantavaa linjaa eli asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen ja leikkaamista toissijaisista menoista, kuten kehitysavusta.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreesta arvo- ja asennetutkimuksesta selviää, että jopa 60 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi valmis leikkaamaan kehitysapumenoista. Huomionarvoista on, että kolmasosa (34 %) olisi valmis leikkaamaan kehitysyhteistyöstä paljon.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ukrainalaispakolaiset palautuspolitiikka kehitysyhteistyömäärärahat Elinkeinoelämän valtuuskunta velkaraha turvapaikkapäätökset velkataakka koronapandemia Lähi-itä Maahanmuuttopolitiikka Riikka Purra Afrikka Talouspolitiikka kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Evan tutkimus osoittaa: Suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten Yleisradiosta ja kehitysavusta

Perussuomalaiset asettaisi kehitysavulle tiukat ehdot – kehitysapua tulee myöntää jatkossa vain ylijäämäisestä budjetista

Perussuomalaisilta talouspoliittinen ohjelma: Rahan viskominen ideologisiin kohteisiin on lopetettava – ”Veronmaksajan tulee hyötyä maksamistaan veroista”

Kyselytulokset selkeitä: Kansalaiset kannattavat perussuomalaisten julkista taloutta korjaavia toimenpiteitä

Purra: Kehysmenettely ei kerro oikeista kustannuksista – maahanmuuton, EU-takausten ja kehitysavun menot eivät ole mukana

Perussuomalaisten tavoitteena on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva

Perussuomalaiset on valmis purkamaan kannustinloukkuja veronalennuksilla: Suomessa on tultava toimeen palkalla ilman tulonsiirtoja

Juvonen kehitysyhteistyörahojen väärinkäytöstä: ”Nämä ovat suomalaisten rahoja, joita käytetään törkeästi väärin”

Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä jatkuvat – Juvonen: Väärinkäytöksistä syytä tehdä erityisselvitys
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.