

LEHTIKUVA
Lohela jätti SDP:n kiukuttelun omaan arvoonsa
Eduskunnan puhemies Maria Lohela (ps.) jätti SDP:n kiukuttelun omaan arvoonsa, kun he äänestivät tyhjää tiistaisessa puhemiesäänestyksessä yhteisen päätöksensä perusteella. SDP:tä kismitti vielä puolen vuoden jälkeenkin, että puolue jäi vaille paikkaa puhemiehistössä.
Nykyiseen hallitukseen valittiin monesta edeltäjästä poiketen kolme suurinta puoluetta – sama määrä kuin puhemiehen tehtäviäkin on, eikä opposition johtoon jäänyt suurta puoluetta, joka olisi jäänyt oppositioon vapaaehtoisesti.
Tällöin on myös oppositiosta voitu nostaa varapuhemies puolueen suuruuden perusteella.
Käytännöksi on muodostunut vuosikymmenten varrella, että suurin hallituspuolue ottaa varapuhemiehen paikan ja toiseksi suurin hallituspuolue varapuhemiehen paikan. Toinen varapuheenjohtaja on voinut tulla oppositiosta, jos sieltä löytyy kolmanneksi suurin puolue.
Poikkeuksena on tilanne, jossa suurin puolue on jäänyt oppositioon: silloin voi oppositiopuolue saada puhemiehen paikan.
Kaikki toimivat yhdessä
Lohela totesi, että puhemiehistössä ei tarvita opposition edustajia, koska kaikki puhemiehet sitoutuvat toimimaan yhdessä kaikkien kansanedustajien puolesta puoluekantaan katsomatta.
– Tämä on perinteinen tapa, jolla puhemiehen paikat on jaettu ja pitäydymme siinä nytkin. Me saimme hyvin laajan tuen äänestyksessä ja kuten jo viime keväänä sanoin: minun suuri tavoitteeni puheenjohtajana on, että kaikki puolueet oppositio-hallitusasemasta huolimatta saisivat äänensä kuuluviin. Tästä me aiomme yhdessä huolehtia, Lohela korosti.
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) muisteli, että hänen 37 vuoden edustajanuransa aikana on puhemies valittu aina kolmen suurimman joukosta. Myöskään neljää puhemiestä eli kolmea varapuhemiestä ei ole hänen aikanaan koskaan ollut.
Lohela odottaa vilkasta kevättä
Keväästä tulee työntäyteinen: hallitus tuo eduskunnan viilattavaksi noin 160 hallituksen esitystä, viisi selontekoa ja kaksi kansalaisaloitetta.
– Ne ovat sellaisia asioita, jotka kiinnostavat ja puhuttavat suomalaisia laajasti. Ehkä sellaista kiivasta keskustelua, jota suuressa salissa nähtiin joulun alla, nähdään keväälläkin, Lohela ounasteli.
Puhemiehiltä kysyttiin, tuottaako mahdollinen pakkolakien tuonti eduskuntaan keväällä pahaa ruuhkaa, kun lakien valmistelu nyt jäädytettiin.
Lohela uskoi sen vaikuttavan vain sitä kautta, että eduskunta toimii siihen tahtiin kuin hallitus sille esityksiä käsiteltäväksi antaa.
– En usko, että se sillä tavalla merkittävästi näkyisi, katsotaan kuinka käy, hän totesi.
Työmarkkinat käyvät pakkolakien edellä
Pekkarinen arveli, ettei se vaikuta millään tavalla. Yhteiskuntasopimuksen synty selvitetään ensin.
– Olen ymmärtänyt, ettei hallitus aio tuoda näitä esityksiä eduskuntaan ennen kuin nyt käynnissä olevat neuvottelut käydään loppuun saakka. Keskeneräistä prosessia ei ole tänne koskaan muulloinkaan tuotu, Pekkarinen korosti.
Jos yhteiskuntasopimusta ei synny, hallitus arvioi, tuoko se eduskuntaan ja mitä.
– Luotan siihen, että sopimus syntyy, Pekkarinen totesi.
Kyselytuntia kehitetään
Mitä uutta eduskuntatyöhön tulee? Kokoomuslainen toinen varapuhemies Paula Risikko povasi, että eduskunnan suosittuun torstain kyselytuntiin tulee joitakin uudistuksia.
– Valmistelu ja pohjatyö on käynnissä, Lohela vahvisti.
Puoli vuotta sujunut hyvin
Lohela iloitsi ensimmäisen puolivuotisensa puhemiehenä sujuneen erittäin hyvin.
– Meillä on suorat, reilut ja hyvät välit keskenämme. Olemme kokoontuneet säännöllisesti ja välillä epäsäännöllisestikin miettimään asioita, Lohela kehui ja kiitti konkarikollegoitaan hyvistä neuvoista, jotka ovat olleet hänelle arvokkaita
– Tätä on nyt todella mukavaa jatkaa, hän korosti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Terho jatkaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana

Lohela valtiopäivien avajaisissa: ”Tarvitsemme joukkuehenkeä ja rohkeutta päättää asiat heti”
Viikon suosituimmat

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä
Valtio lopettaa sosiaalisen lomatoiminnan rahoittamisen osana Petteri Orpon hallituksen päättämiä sote-järjestöjen leikkauksia vaikeassa taloustilanteessa. Suomalaiset mediat ovat tarttuneet uutiseen ja kirjoittavat paatoksella, kuinka "hallitus vie köyhiltä lapsiperheiltä lomatkin" ja kuinka asia "koskettaa tuhansia lapsiperheitä". Sitä mediat eivät kerro, että ilman rahaa jäävät lomailuyhdistykset ovat poliittisten puolueiden jäsenjärjestöjä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila X-päivityksessään.

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta
Miss Suomi Sarah Dzafce venyttää silmänsä vinoon. Ystävä jakaa ilmeilystä kuvan someen saatteella: ''Kiinalaisenkaa syömäs.'' Tästä seuraa rasismikohu, iso kiukku ja anteeksipyytely. Missiltä menee kruunu kumoon ja ura päreiksi.

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”
Eduskunta käsitteli torstain täysistunnossa työelämälainsäädäntöä, ja jo perjantain puolella SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru haukkui hallituksen työelämävaliokunnassa istuvia edustajia muuleiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää käytöstä sopimattomana eduskunnan täysistuntoon.

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa, että Suomi on suomalaisten maa, jonka tulisi käyttää rajalliset resurssinsa oikein eli omiinsa. - Tämä päivänselvä asia on perussuomalaisuuden ytimessä, Purra sanoo.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Anarkistiryhmälle potkut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta – erottamisen taustalla valtiovarainministeriin kohdistuva häirintä ja uhkaava toiminta
Valtiovarainministeri Riikka Purraa häiriköimään pyrkinyt A-ryhmä on äskettäin poistettu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piiristä. Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että A-ryhmä menettää virallisen statuksensa ylioppilaskunnan hyväksymänä opiskelijajärjestönä. Samalla poistuvat järjestöasemaan liittyvät edut sekä velvoitteet.

Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja julisti tänään perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen tiedotustilaisuudessa sodan kielenvaihtoa vastaan. Puheenjohtaja Riikka Purra varoitti puolueita lupailemasta vaalienkaan alla merkittävästi lisärahoitusta hyvinvointialueille. Pieniä valopilkkuja taloudessa näkyy jo ensi vuonna kuluttajien ostovoiman selvästi vahvistuessa.















