Maahanmuuton kustannuksista ei yleensä haluta puhua valtuustoissa – perussuomalaisten esittämä kritiikki sivuutetaan, asiat ymmärretään tahallaan väärin

Maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen on nykyään saatavilla runsaasti tutkittua tietoa. Esimerkiksi ajatuspaja Suomen Perusta on useissa tutkimuksissaan tuonut esiin maahanmuuton talousvaikutuksia. Perussuomalaisten kuntavaikuttajat Joakim Vigelius Tampereelta ja Suvi Karhu Vantaalta kertovat nyt muiden puolueiden edustajien oudoista reaktioista maahanmuuttokeskusteluun valtuustoissa.

Kuntavaalien alla ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi tutkimuksen Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot, jossa tarkasteltiin maahanmuuton avainlukuja Suomen kunnissa. Tutkimus osoitti, että maahanmuutto on vuodesta toiseen valtava rasite kuntataloudelle.

Suomen Perusta on tällä viikolla päivittänyt tietokantaa tuoreilla tilastotiedoilla. Päivitetyn version kuntakohtaiset tilastotiedot koskevat vuotta 2020 ja tiedot ovat luettavissa osoitteessa www.kuntaluvut.fi

Älyllistä epärehellisyyttä

Perussuomalaisten kuntavaikuttajat, kaupunginvaltuutetut Joakim Vigelius Tampereelta ja Suvi Karhu Vantaalta katsovat, että maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista keskustelu kunnallispolitiikassa on kuitenkin edelleen haasteellista – silloinkin kun käytössä olisi faktatietoa ja tilastoja.

Viime toukokuussa, kun Vantaan talousarviosta käytiin lähetekeskustelua, Karhu pyrki nostamaan esille numerotasolla maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia. Karhu kuvailee muiden puolueiden valtuutettujen reaktioita ”mielenkiintoiseksi”.

– Lukuja ei suoraan pyritty kiistämään, mutta keskustelu kääntyi älyllisesti epärehelliseksi tyyliin ”ovathan lapsetkin menoerä”. Seurasin huvittuneena reaktioita, jotka seurasivat omasta, mielestäni melko rauhallisesta ja tosiasiapohjaisesta puheenvuorostani, Karhu sanoo.

Perussuomalaiset valtuutetut olivat perjantaina keskustelemassa Perusasiaa suomalaisille -nettiohjelman syksyn avausjaksossa.

Kaksijakoinen ilmapiiri

Vigeliuksen mukaan maahanmuuton kustannuksiin liittyen keskusteluilmapiiri Tampereen valtuustossa on tyypillisesti kaksijakoinen.

– Joko maahanmuuton kustannuksista ei haluta puhua ollenkaan, eli kritiikki joko sivuutetaan kokonaan tai sitten siihen suhtaudutaan tavalla, että puheenvuorot vain pahentavat nykyisiä ongelmia.

Karhu toteaa, että opetus ja varhaiskasvatus tulee ensi vuonna viemään Vantaalla yli puolet kaupungin budjetista.

– Vantaalla käydään valtuutettujen kesken huomattavan paljon keskustelua siitä, että valtion täytyisi nyt maksaa meille enemmän tukia, koska kouluissa on niin paljon maahanmuuttajataustaisia, ja tarvitsemme siksi erityisapua. Siinä vaiheessa tekee mieli huomauttaa, että ei ole olemassa valtion taikaseinää, vaan veronmaksajat joutuvat kattamaan kaikki kulut.

Vigelius tunnistaa saman ilmiön.

– Myös Tampereen valtuustossa on keskusteluissa viitattu valtion avustuksiin. Mutta kun lasketaan, paljonko samalla Tampereella syntyy menoja kuten asumistukea, toimeentulotukea ja työttömyysetuuksia, puhutaankin jo kymmenistä miljoonista, eli isommista summista kuin muutaman miljoonan valtion avustukset.

Perussuomalaiset selvitti tukien tarpeellisuutta

Perussuomalaiset pyrkii kuntatasolla selvittämään maahanmuutosta kertyviä tarkkoja kuluja, jolloin on samalla mahdollista puntaroida kulujen tarpeellisuutta, mutta asioiden edistäminen on usein hankalaa.

Karhu kertoo, että viime vuoden lopussa, kun Vantaalla käytiin läpi tulevan vuoden talousarviota ja budjettineuvotteluita perussuomalaiset nosti esille maahanmuuton kulut. Perussuomalaiset esitti esimerkiksi tulkkauskulujen leikkaamista ihmisiltä, jotka ovat jo pitkään olleet maassa.

– Lisäksi yritimme selvittää, millaisia järjestöavustuksia kaupunki antaa tietyille järjestöille, ja ovatko tuet edes tarpeellisia. Muut puolueet hyökkäsivät perussuomalaisia vastaan antaen ymmärtää, että haluaisimme muka viedä rahat lasten urheiluharrastuksista ja leipäjonoista. On isosti turhauttavaa, kun muut puolueet haluavat ymmärtää asioita väärin.