Mäenpää vaatii EU:n toisen lyijyasetuksen hylkäämistä – vaarantaisi ampumaharrastuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää vaati hallitusta hylkäämään EU:n toisen lyijyasetuksen, jonka hyväksyminen sellaisenaan vaarantaisi merkittävällä tavalla ampumaharrastuksen ja heikentäisi niin reserviläisten kuin poliisinkin toimintaedellytyksiä.

Puolustusvaliokunnan jäsenenä perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää nosti talouskeskustelussa esiin puolustus- ja turvallisuuspoliittisen näkökulman talouteen. Mäenpää painotti, että on keväästä 2020 asti korostanut salissa ja puolustusvaliokunnassa EU:n lyijyasetuksen riskejä:

– Joko hylkäämällä asetuksen tai tähän asetukseen reserviläispoikkeuksen hankkimalla yhteiskuntamme voi säästää lähivuosina kymmeniä miljoonia euroja samalla tukien kansamme korkeaa maanpuolustustahtoa.

Vaarantaisi ampumaharrastuksen

Taustalla on Euroopan unionin sääntely. EU:ssa on jo vuosia mietitty rajoituksia lyijyn käyttöön. Tarkoituksena on vähentää lyijyn joutumista eläimiin ja ihmisiin, mutta samalla ollaan luomassa suuria haasteita etenkin ampumaharrastukselle. Uudemmassa Euroopan unionin esityksessä halutaan rajoittaa aiempien jo hyväksyttyjen toimien lisäksi myös lyijystä valmistettuja luoteja, hauleja ja kalastuspainoja.

Muun muassa Metsästäjäliiton mukaan Euroopan kemikaaliviraston julkaiseman lyijyn rajoitusesityksen hyväksyminen sellaisenaan tarkoittaisi takapakkia ampumaratojen ympäristönsuojelutyössä Suomessa ja vaarantaisi merkittävällä tavalla ampumaharrastuksen.

Lyijyasetuksen synkät pilvet reserviläisten yllä

Puolustusvaliokunta antoi toukokuussa yksimielisen lausunnon käsittelyssä olleeseen selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta. Mäenpää kehottikin jokaista kuuntelemaan tarkasti ja sisäistämään valiokunnan lausunnon huomiot.

– Totesimme valiokunnassa muun muassa: ”MPK:n toiminnan pitkäjänteisyyden kannalta on välttämätöntä, että järjestön toiminnan rahoitus siirretään suoran budjettirahoituksen piiriin. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä tarkasteltaessa on syytä kiinnittää huomiota myös ampumaratojen riittävyyteen. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että mahdollisen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei heikennä reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa”, luki Mäenpää.

– Suomen puolustus rakentuu reserviläisarmeijan varaan, kansanedustaja painotti.

Myös poliisille ongelmia ja kustannuksia

Euroopan unionin lyijyasetuksen vaikutukset eivät kuitenkaan koskisi vain reserviläisiä, vaan uhkakuvat sen suhteen ovat moninaisemmat.

Vaikka viranomaiskäyttö on rajattu ehdotuksen ulkopuolelle, olisi rajoituksella merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi poliisin varusteiden uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin, poliisin ja sivullisten turvallisuuteen, poliisin toimintakykyyn, poliisin toimintaan liittyen patruunoiden saatavuuteen ja poliisin käytettävissä olevien ampumaratojen vähenemiseen.

– Koska siviilit eivät voisi ostaa lyijyluoteja markkinoilta, niiden tarjonta vähenisi ja tämän myötä poliisin mahdollisuus hankkia lyijyluoteja heikkenisi. Lyijyluotien vaihtuessa korvaaviin materiaaleihin luotien läpäisykyky kasvaa, minkä seurauksena poliisin oma suojautuminen vaikeutuisi sekä mahdollisuus säädellä voimankäyttöä ja vammavaikutusta kohteessa hankaloituisi.

Poliisille kymmenien miljoonien eurojen kustannukset

– Tämä on paitsi sisäisen turvallisuuden kysymys myös julkisen talouden ongelma, sillä poliisin edelleen mahdollisesti käyttämien lyijyluotien hinta kasvaisi, kun tarjontaa on vähemmän, selvensi Mäenpää.

– Jos lyijy-ydinluodit joudutaan korvaamaan muulla materiaalilla, poliisihallinnolle aiheutuu merkittäviä kustannuksia, arviolta useiden kymmenien miljoonien eurojen arvosta. Tämän päälle tulee raja ja tulli, kansanedustaja kauhisteli.

Puheensa lopuksi Mäenpää vielä lainasi puolustusvaliokunnan viisaita sanoja:

– Suomi tarvitsee vahvan, kansallisen puolustuskyvyn kaikissa tilanteissa ja kaikissa turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa, myös Naton jäsenenä.