Malmin lentokentällä on vielä toivoa

Malmin lentokenttä on joutumassa Helsingin päättäjien kunnianhimoisten kasvutavoitteiden uhriksi. Yleiskaavaehdotuksessa lähdetään siitä, että pääkaupunkiin muuttaa seuraavan runsaan 30 vuoden aikana 260 000 uutta asukasta. Jostakin on heillekin löydettävä katto pään päälle. Ja monella tapaa ehkä kallein vaihtoehto on Malmin lentokentän kaavoittaminen asuntorakentamiseen. Tämä ei käy perussuomalaisille.

Malmin lentoasema on elävää kulttuuriperintöä, siellä koulutetaan valtaosa maamme lentäjistä. Se on Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä, jonka eläimistö ja kasvisto on ainutlaatuinen. Ja kaupunkikenttiä tarvitaan jo aivan lähitulevaisuudessa, kun pienkoneliikenne eittämättä kasvaa ja uudet, vailla kuskia lentävät ilmakulkuneuvot otetaan käyttöön.

Tämä kaikki ei kuitenkaan näytä Helsingin päättäjien enemmistölle riittävän, vaan vasara heiluu yhä uhkaavammin Malmin kiitoratojen yllä.

Perussuomalaiset tempaisivat jälleen kerran Malmin kentän puolesta. Torstaina järjestetyn tiedotustilaisuuden lisäksi rohkeampi osa porukasta nousi yläilmoihin tutkimaan vihreän Helsingin mahdollisuuksia asuntotuotantoon. Muualla kuin Malmin lentokentän alueella.

Puolueen paikallispolitiikan nokkamiehet olivat kiitettävästi läsnä ja tavallista tallaajaakin oli paikalla. Mielipiteiden kirjo oli sangen yksituumainen.

Markku Saarikangas, Mika Raatikainen, Jari Roine ja Marko Kempas Malmin kentällä.

Jari Roine on viettänyt lapsuutensa lentokentän laidalla, joten hänellä on tunneside paikkaan. Rakennusalalla toimiessaan hän on myös perehtynyt alaan syvällisesti. Keinoja kentän säilyttämiseksi elävänä on edelleen olemassa:

– Rupeamme nyt selvittämään sitä, miten tätä asiaa on viety eteenpäin. Tässä ei ole huomioitu kuntalaisia Helsingissä. Nyt salataan maaperästä ja rakentamisesta tehtyjä tutkimuksia. Tarkoitus on, että lähdettäisiin ihan oikeasti totuudesta ja tuotaisiin faktat esiin.

Perussuomalaisten Helsiin piirin puheenjohtaja Markku Saarikangas pitää Lex Malmi –kansalaisaloitetta merkittävänä keinona vaikuttaa eduskuntaan.

– Toinen on se, että uskotaan vahvaan joukkovoimaan ja paljon ihmisiä itse asiassa koko maassa kannattaa Malmin kentän säilyttämistä. Tärkeätä on sekin, että kuntavaalien hyvä tulos antaisi mahdollisuuksia yleiskaavan muuttamiseen, vaikka se nyt ehdittäisiin hyväksyäkin.

Helsingin valtuuston ja kaupunginhallituksen jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen näkee asiat selkeästi.

– Malmin kenttä voidaan tietysti säilyttää siten, että muutetaan niitä päätöksiä, joita kaupunginvaltuusto on tehnyt. Ja käydään kaikki valitustiet läpi ja katsotaan mitä voitaisiin tehdä tuolla kansanedustuslaitoksessa eli eduskunnassa.

Marko Kempas on Malmin lentoaseman ystävien hallituksen jäsen ja hänen mukaansa kenttä on tärkein lentokoulutuksen keskus Suomessa. Kempas on asialinjalla.

– 44 prosenttia koko Suomen ilmailuoperaatioista lennetään täältä. Lähimmät aikatauluttamattomat kentät ovat Turku ja Lappeenranta. Täällä myös huolletaan lentokoneita ja helikoptereita. Kenttä on valittu Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuurikohteen joukkoon. Tämä on myös itsenäisen Suomen ensimmäinen maalentokenttä, joka on avattu vuonna 1936. Tässä on potentiaalia kehittää tämä citykentäksi, joka toisi kaupungille valtavat verotulot.

Eero Kallinen

Eero Kallinen on puolestaan perehtynyt tarkasti Malmin kentän mahdolliseen lakkauttamiseen liittyviin asiakirjoihin ja uumoilee, että kaikilla asianosaisilla ei ole puhtaita jauhoja pussissa.

– Tässä on suo alla, joka vaatii ennen rakentamista paljon perustamista ja paalutusta. Rakennusyhtiöt kyllä varmasti tykkäävät tästä, koska he saisivat kirjoitaa tällä alueella paljon tavallista suuremman laskun.