
PS ARKISTO
Meri patistaa hallitusta keskittymään olennaiseen korona-aikana: Ei-kiireelliset lakihankkeet, kuten turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantaminen, on syytä jättää tekemättä
Hallitusta on moitittu huterasta lainvalmistelusta sekä merkitykseltään vähäisten, ideologisten hankkeiden edistämisestä koronan varjolla. Eilen Ylen A-talk-ohjelmassa perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri kehotti hallitusta keskittymään olennaiseen.
Koronan toinen aalto kurittaa rajusti Suomea rajusti ja eilen kerrottiin jopa 496 uudesta tartunnasta. Tilanne heikkenee huolestuttavasti varsinkin Uudellamaalla. Epidemiaa torjutaan tällä hetkellä ensisijaisesti alueellisesti ja paikallisesti tartuntatautilain nojalla.
Viime päivinä on kuultu uusista rajoituksista ja suosituksista, kuten aikuisten ryhmäharrastusten keskeyttämisestä kuntien päätöksillä. Kasvomaskisuositus on edelleen voimassa, eli maskia tulisi käyttää käytännössä kaikissa julkisissa tiloissa.
Ylen A-talkissa keskusteltiin torstai-iltana koronatilanteesta sekä siitä, saadaanko epidemia kuriin alueellisilla toimenpiteillä. Eräs haaste on edelleen se, miten ihmiset saadaan noudattamaan rajoituksia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri kehotti hallitusta ryhdistäytymään tiedottamisessa ja viestinnässä.
– Kansalaiset haluaisivat selkeää tietoa, luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Tärkeää on myös esimerkillinen käytös. Kansakunnan kriisitilanteessa poliitikkojen tappelu median otsikoista ei näytä hyvältä, Meri sanoi.
Viranomaisten viestintä yhden luukun taakse
Ohjelmassa vieraina olivat myös kansanedustajat Aki Lindén (sd) ja Mia Laiho (kok) sekä oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r).
Meren kanssa samoilla linjoilla ollut Laiho totesi, että onnistunut viestintä on tärkeää.
– Ihmiset saadaan noudattamaan ohjeita, kun viestintä on yhdenmukaista ja rauhallista, kaikki ryhmät on huomioitava, Laiho sanoi. Henriksson totesi että pääkaupunkiseudulla viestinnällisiin toimiin on jo ryhdytty ja jopa useammalla kielellä.
Meri huomautti, että koska ohjeistukset vaihtelevat ja uusia tulee, viestin tavoittavuuden kannalta olisi selkeintä, jos viranomaistason viestintä olisi keskitetty ”yhteen luukkuun” sen sijaan, että tietoa tarjotaan palasina eri paikoista.
– Voisi miettiä, voisiko meillä olla käytössä korona.fi-sivu, jonne koottaisiin alueelliset suositukset ja rajoitukset yhteen paikkaan. Kyse on siitä, että tieto ei tavoita ihmisiä, kun tietoa on hankalaa koota yhteen. Jopa minun kansanedustajana on ollut hankalaa kasata tietoa siitä, mikä ohje milloinkin on voimassa.
Palataanko valmiuslakiin vai ei?
Tällä viikolla on pohdittu, pitäisikö valmiuslaki ottaa uudestaan käyttöön. Pääministeri Sanna Marinin mukaan hallitus on jo keskustellut, millaisessa tilanteessa valmiuslain käyttö voisi tulla uudestaan kyseeseen.
Henriksson totesi, että valmiuslaki on erikoislaki, joka tulisi ottaa käyttöön vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty.
– Mutta jos esimerkiksi sairaanhoidon kapasiteetti on vaarantumassa, silloin aktualisoituu myös valmiuslain käyttöönotto, Henriksson sanoi.
Meri kummasteli, miksi hallituksesta on kuultu ristiriitaisia lausuntoja valmiuslain ottamisesta käyttöön uudelleen.
– Valmiuslaki ei ole kapula, jota heitellään, vaan laki tulee ottaa käyttöön vain todellisesta tarpeesta. Esimerkiksi keskustan riveistä on viime aikoina huudeltu valmiuslakia. On muistettava, että ensin tasavallan presidentin ja valtioneuvoston on yhdessä julistettava poikkeusolot. Vasta sen jälkeen käyttöönottoasetus tulee eduskuntaan, ja eduskunta harkitsee asiaa.
– Toivon todella, ettei valmiuslakiin tarvitsisi mennä, ja että tilanne saataisiin hillityksi ennen joulua näillä ohjeilla ja määräyksillä mitä nyt on. Joulu on tulossa, ja raskaan vuoden jälkeen olisi mukavaa, että ihmiset voisivat edes jouluna tavata toisiaan ja olla yhdessä.
Väärä hetki edistää turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa
Hallitusta on moitittu myös huterasta lainvalmistelusta sekä merkitykseltään vähäisten, ideologisten hankkeiden edistämisestä koronan varjolla. Meri kehottikin hallitusta keskittymään olennaiseen.
Meri esitti toivomuksen ministeri Henrikssonille, että ei-kiireelliset lakihankkeet, kuten turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamista koskevat lakiesitykset korona-aikana siirrettäisiin ”hattuhyllylle”.
– On tiettyjä lakeja, jotka eivät ole kiireellisiä. Jättäkää tällaiset asiat nyt tekemättä, Meri sanoi Henrikssonille.
Henrikssonin vastauksen mukaan korona-aikana voidaan hyvin valmistella muutakin lainsäädäntöä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Mia Laiho Aki Lindén lakihankkeet tartunnat pandemiarajoitukset valmiuslaki korona lainvalmistelu tiedotus Anna-Maja Henriksson sairaanhoito oikeusturva Sanna Marin Leena Meri Turvapaikanhakijat Yle perussuomalaiset hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Marinin hallitus sumutti koronalisän perusteluissa – vain vajaa puolet tuista päätyi lapsiperheille

Perussuomalaiset: Miksi epidemiakorvausta ei kohdenneta niille, jotka epidemiasta pahiten kärsivät?

Purra: Hallituksen linja maskisuosituksista poukkoilee – ”Eri ministereiltä saatu kysymyksiin erilaisia vastauksia”

Hallitus johti kansalaisia maskiasiassa harhaan – Suomi antoi maskisuosituksen yhtenä viimeisistä maista maailmassa

Poliisi tutkii valekuolleen irakilaisen turvapaikanhakijan juttua – vihreän sisäministerin suu meni suppuun eduskunnassa

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan miljoonia – Meri: ”Meillä on tärkeämpiäkin kohteita, jotka suorastaan huutavat rahoitusta”

Reijonen vaatii rehellisiä laskelmia turvapaikanhakijoiden oikeusturvan kustannuksista: ”Mitä suomalaisten palveluita hallitus aikoo vähentää kulujen kattamiseksi?”

Wihonen: Kansa tarvitsee tietoa päätöksistä, ei suunnitelmista – miten hallitus aikoo parantaa epäselvää viestintäänsä koronaohjeistuksista ja -määräyksistä?

Halla-aho läksyttää Marinin hallitusta uskalluksen puutteesta ja löysästä johtamisesta: ”Hallitus pelkää hysteerisesti virheiden tekemistä”
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.