Poliisikansanedustaja Mira Nieminen huumeiden käyttöhuoneista: “En voi sallia järjestäytyneen rikollisuuden tukemista missään muodossa”

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on arvioinut huumeiden käyttöhuoneita koskevaa kansalaisaloitetta perusteellisesti ja päätynyt siihen, ettei ole perusteltua tehdä periaatteellisesti merkittäviä muutoksia Suomen huumausainepolitiikkaan tässä vaiheessa.

– Oma kokemus ja kansainvälinen näyttö siitä, että vastaavista tiloista ollaan monessa maassa luopumassa huumeongelmien ja -kuolemien jatkaessa kasvuaan kertovat, että apua niistä ei ole. Tarvetta on aidosti hoitopaikoista ja seurannasta, jolloin eurot tulee käyttää niiden vahvistamiseen ja ongelmaisten auttamiseen aineista eroon pääsemiseksi, ei käytön jatkamiseksi, Mira Nieminen toteaa.

– Ja tärkeimpänä, en voi sallia järjestäytyneen rikollisuuden tukemista missään muodossa sallimalla laittomat aineet tässä muodossa. Tämä lisää karmealla tavalla riskiä lasten ja nuorten joutumisesta maailmaan, johon he eivät kuulu! Sosiaali- ja terveysvaliokunta teki hyvän mietinnön ja päätöksen, jota käsiteltiin eilen salissa, lisää Nieminen.

Apua tarvitaan, mutta ei huumeiden käyttöön

Huumeiden käyttöhuoneet herättävät ymmärrettävästi paljon tunteita ja mielipiteitä, ja Nieminen pitää tärkeänä, että asiaa tarkastellaan monipuolisesti. Valiokunta on kuitenkin katsonut, että tällaisen muutoksen toteuttaminen vaatisi huomattavasti laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja eettistä arviointia. Huumausainepolitiikan perusperiaatteet eivät voi muuttua yksittäisten kokeilujen perusteella, vaan päätösten tulee pohjautua vankkaan tutkimustietoon ja yhteiskunnalliseen tahtotilaan.

– Erityisesti valiokunta korostaa tarvetta panostaa ennaltaehkäisevään työhön, hoitoon ja kuntoutukseen. Huumeita käyttävät ihmiset tarvitsevat apua ja tukea, mutta tehokkain tapa auttaa ei ole käyttöhuoneiden perustaminen, vaan riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden takaaminen. On varmistettava, että päihderiippuvaiset pääsevät nopeasti hoitoon ja että hoitopolut ovat toimivia, Nieminen sanoi eilisessä salipuheenvuorossaan.

– Lisäksi valiokunta on huomioinut huolen siitä, että käyttöhuoneiden laillistaminen saattaisi antaa ristiriitaisen viestin huumeiden käytöstä ja niiden hyväksyttävyydestä. Suomen huumausainepolitiikka perustuu edelleen siihen, että huumeiden käyttöä ei pidetä normaalina tai hyväksyttävänä toimintana, ja tämän linjan säilyttäminen on tärkeää erityisesti nuorten suojelun kannalta.

– Näistä syistä valiokunta ei pidä huumeiden käyttöhuoneiden kokeilua perusteltuna ja esittää, että kansalaisaloite hylätään. Sen sijaan tulee panostaa vahvemmin ehkäisevään työhön, hoitopalveluihin ja päihdekuntoutukseen, jotta huumeongelmaan voidaan puuttua tehokkaasti ja vastuullisesti.

Rikollisuutta ei pidä tukea veronmaksajien rahoilla

Niemisen mielestä Suomen huumausainepolitiikan tulee olla johdonmukaista, vastuullista ja pitkäjänteistä. Sellaisia päätöksiä ei pidä tehdä, jotka epäsuorasti tukevat järjestäytynyttä rikollisuutta tai mahdollistavat päihdeongelman jatkumisen yhteiskunnassamme – vieläpä veronmaksajien kustannuksella.

– Sallimalla laittomien huumausaineiden käytön ja perustamalla käyttöhuoneita viestimme, että huumeiden käyttö on jollain tavalla hyväksyttävää tai yhteiskunnan tukemaa. Tämä on vaarallinen suunta, joka voi heikentää ennaltaehkäisevää työtä ja lisätä huumeiden saatavuutta sekä käyttöä, erityisesti nuorten keskuudessa.

– On selvää, että huumeiden käyttö liittyy vahvasti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Jokainen annos laitonta huumetta on osa laajempaa rikollista verkostoa, jossa liikkuvat huumekauppiaat, salakuljettajat ja rikollisryhmät. Kun yhteiskunta sallii huumeiden käytön käyttöhuoneissa, se luo markkinoita rikollisuudelle ja tekee huumeiden hallussapidosta riskittömämpää käyttäjille, mutta ei poista itse ongelmaa.

– Samalla, kun käyttöhuoneet mahdollistavat huumeiden käytön, ne eivät ratkaise päihdeongelman juurisyitä. Riippuvuus ei pääty, elämänhallinta ei parane eikä yhteiskunta ole yhtään turvallisempi. Sen sijaan käyttöhuoneet voivat passivoida käyttäjiä hakeutumasta hoitoon, sillä ne tarjoavat tilan jatkaa haitallista elämäntapaa ilman välitöntä tarvetta muutokseen, Nieminen sanoo.

Artikkelia on korjattu 21.2.2025 klo 11.41.