Olli Immonen: Perussuomalaiset toivovat jatkoa hometalkoille

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen mielestä autojen sähköisten latausinfrastruktuurin rakentamista ei pidä maksattaa kansalaisilla. Immosen mielestä myös sisäilmaongelmien ratkaisuun tarvittaisiin lisää toimenpiteitä.

Eduskunnan ympäristövaliokunnan valiokuntavastaava Olli Immonen nosti tänään eduskunnan salikeskustelussa valtion talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä esiin perussuomalaisten linjauksia ympäristöministeriön hallinnonalan asioihin.

Immosen mielestä talousarvioesityksessä on syytä kiinnittää huomiota muun muassa hallituksen aikomuksiin maksattaa sähköisen latausinfran rakentamista kansalaisilla osoittamalla määrärahoja sähköisen infrastruktuurin edistämiseen avustusten muodossa.

– Perussuomalaiset katsovat, että sähköisen latausinfran rakentamisvastuita ei pidä maksattaa kansalaisilla, jottei se aiheuta lisärasitetta siten, että se heijastuu kaikille, myös kokonaan autoilemattomille kansalaisille asumiskustannusten nousuna taikka asuntojen hintojen korotuksina.

– Kaikkien kotitalouksien pakottamista latausinfran rakentamiseen ei voida pitää taloudellisesti eikä muutenkaan järkevänä ratkaisuna, Immonen totesi puheessaan.

Immosen mukaan perussuomalaiset tervehtivät ilolla sitä, että puurakentamiselle on talousarvioesityksessä osoitettu kahden miljoonan euron lisäys.

– Voimme olla Suomessa puurakentamisen suunnannäyttäjiä kansainvälisesti, sillä jo tällä hetkellä esimerkiksi suomalaiseen hirsirakentamiseen käydään tutustumassa jopa Aasiasta asti. Olennaista puurakentamisen osaamisen kehittämisessä on myös perinnerakentamisen huomioiminen ja luonnonmateriaalien käytön lisääminen, joihin tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Ne ovat kasvava trendi ja myös yksi mahdollinen ratkaisu sisäilmaongelmien torjunnassa.

Hometalkoille olisi kaivattu jatkoa

Perussuomalaiset olisivat kuitenkin toivoneet viisivuotiselle kosteus- ja hometalkoille jatkoa

– Edelleen noin 800 000 suomalaista kärsii sisäilmaan liittyvistä ongelmista päivittäin esimerkiksi töissä, kotona ja kouluissa. Sisäilmaongelmat vaativat radikaaleja toimenpiteitä, sillä nykyisenlaisella energiatehokkuuteen sekä edullisuuteen pyrkivällä, ja kiireessä toteutetulla rakentamisella ollaan vaarassa luoda helposti vain lisää ongelmia, jotka sairastuttavat yhä useampia suomalaisia, Immonen sanoo.

Immosen mukaan olisi myös järkevää tarkastella uudelleen ympäristöministeriön tavoitetta edistää lähes nollaenergiarakentamista.

– Tässähän on taustalla jälleen kerran EU-direktiivi, joka pakottaa jäsenmaat ohjaamaan rakentamista energiatehokkaampaan suuntaan. Suomi on taas kerran tapansa mukaan Euroopan unionin mallimaana ottanut orjallisesti käyttöönsä direktiivin paljon muita maita aikaisemmin – silläkin uhalla, että nollaenergiarakentaminen voi huonosti toteutettuna vaarantaa suomalaisten terveyden ja aiheuttaa lisätaakkaa veronmaksajille.

Kääntöpuolena tässä asiassa voi siis olla riskialttiiden rakenteiden käyttöönotto ja pahimmillaan käsiin räjähtävä home-epidemia uusissa rakennuksissa.

– Tätä emme Suomeen tietenkään halua, Immonen toteaa.