Baselin pankkivalvontakomitea on aiemmin määritellyt valtiolainat riskittömiksi, mutta haluaa nyt se määritellä uudelleen eri lainojen riskitasot. Pankkien hallussapitämien velkakirjojen riskit olisivat paremmin katettuna vakavaraisuussäädösten kautta, talouslehti The Wall Street Journal kertoo.
Valtiolainojen riskittömäksi luokiteltu asema on houkutellut pankkeja valtiolainoihin, mikä on myös tiivistänyt kohtalokkaaksi mainittua pankkien ja valtioiden välistä sidosta.
Riskittömyys osottautui virheelliseksi, kun Kreikan velkaa saneerattiin rutkasti. Kypros puolestaan ajautui itsekin tukipakettiin, sillä maan suuret pankit olivat ahkerasti ostaneet Kreikan velkakirjoja. Riskittömille lainoille olikin tulossa suoria luottotappioita. Liian heppoiseksi jääneet pääomapuskurit olisivat kaataneet Kyproksen pankit, ja sen vuoksi euromaiden piti tulla tukipaketteineen jälleen kerran väliin.
Erityisesti italialaispankit ovat kritisoineet riskitason muutosta. Maan pankeilla on kosolti Italian valtiolainoja, joten riskitason nousu aiheuttaisi pääomapuskurien kasvua. Pankit ovat todenneet, että muutos vähentäisi valtiolainojen houkuttelevuutta. Tämä puolestaan saattaisi nostaa velkojen nimelliskorkoja.
Osa euromaiden kansallisista keskuspankeista ovat esittäneet pankeille toiveen riskien uudelleenarvioinnista. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta pankit ovat viivytelleet riskien uudelleenarviointia, sillä ne eivät halua suuria pääomavajeita huolehdittavakseen. Euroopan keskuspankki on kaiken lisäksi tekemässä pankeille stressitestiä pääomavajeiden kartoittamiseksi.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.
