Oppositio välikysymyksessään: Hallitus epäonnistunut turvaamaan kadut – nuoriso- ja katujengirikollisuuteen puututtava muun muassa maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikan keinoin

Perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt jättivät tänään välikysymyksen nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin.

Suomea on ravisuttanut erityisesti kuluneen vuoden aikana poikkeuksellinen väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aalto etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös Turussa, Tampereella ja eräissä muissa Suomen kaupungeissa.

Maahanmuuttajat yliedustettuina

Itä-Uudellamaalla nuorten tekemien väkivaltarikosten määrä on vuosien 2018 ja 2022 välillä kasvanut yli 40 prosenttia. Välikysymyksessä huomautetaan, että erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat huomattavan yliedustettuina kyseisten rikosten tekijöinä. Poliisi kuvaakin katujengejä parikymppisten, jopa 95-prosenttisesti maahanmuuttajataustaisten miesten löyhiksi yhteenliittymiksi.

– Tähän haluamme puuttua kiristämällä merkittävästi maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaa. Perussuomalaisilla on laaja toimenpidelista maahanmuuttopolitiikan kiristämiseksi ja rikospolitiikkamme saattamiseksi järkevälle tasolle. Nythän sille nauravat rikolliset itsekin. Maahan tarvitaan selvä suunnanmuutos. Poliitikkojen on lopetettava hyssyttely ja aina vain uusien kotouttamistoimien vaatiminen. Suomessa nähdään selvästi, että ne eivät toimi, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa.

Kovia ja pehmeitä keinoja

Puheenjohtajat nostavat huonoksi esimerkiksi Ruotsin, jossa rajuista jengiväkivaltaisuuksista on kärsitty jo pitkään.

– Maahanmuutto ei saa aiheuttaa uhkaa turvallisuudelle eikä maamme hyvinvoinnille. Nyt Suomi on kuitenkin jo Ruotsin tiellä. Ruotsissa on eniten kuolemaan johtavaa aseväkivaltaa koko Euroopassa. Varoittavasta esimerkistä ei ole opittu mitään, vaikka perussuomalaiset ovat vuosikausia tästä aiheesta puhuneet, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kommentoi.

– Suomi ei saa ajautua Ruotsin tielle. Jengirikollisuuden torjumiseksi on käytettävä määrätietoisesti rinnakkain sekä kovia että pehmeitä keinoja. Esimerkiksi lastensuojelu, perheiden tukipalvelut, poliisien määrä ja rikoksista määrättävät rangaistukset on laitettava kuntoon. Lisäksi humanitaarisen maahanmuuton ja kotoutumisen säännöksiä on tiukennettava pohjoismaiselle tasolle, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma sanoo.

– Kokoomus on varoittanut nuoriso- ja katujengirikollisuuden noususta jo pitkään. Esitimme helmikuussa joukon sekä ennaltaehkäiseviä että korjaavia keinoja ilmiön torjumiseksi. Olennaista on myös koulujen, nuorisotyön, sosiaalipalveluiden ja poliisin sujuva yhteistyö ja tiedonkulku, hallintovaliokunnan Mari-Leena Talvitie (kok.) lisää.

Tilanteeseen puututtava nopeasti

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen korostaa, että poliisi ei yksin pysty kehitystä katkaisemaan, vaan tarvitaan eri viranomaisten tehokasta yhteistyötä.

– Tämä edellyttää riittäviä toimivaltuuksia ja resursseja. Esimerkiksi lastensuojeluviranomaisten toimivaltuuksia tulee lisätä, jotta nuorten rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua. Perheet tarvitsevat tukea suoriutuakseen kasvatusvastuusta, sillä syrjäytymisen juuret ovat usein jo varhaisessa lapsuudessa, toteaa Räsänen.

– Jos asiaan ei nopeasti puututa, niin Ruotsin kaltainen tilanne on pian myös meillä, Räsänen jatkaa.

Tässä asiassa ei kannata ottaa mallia Ruotsista

Samoilla linjoilla on Liike Nytin kansanedustaja ja puheenjohtaja Harry “Hjallis” Harkimo.

– Meidän kannattaa ottaa mallia Ruotsista monessa asiassa, mutta tässä asiassa ei. Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä on lähiöitä, joihin edes poliisi ei uskalla katujengien takia öisin mennä.

– Suunta on Suomessa valitettavasti sama. Tähän on puututtava, ja tähän on puututtava heti, täydellä teholla ennen kuin se on liian myöhäistä, Harkimo linjaa.