Ruotsissa ammuttiin kuoliaaksi 63 ihmistä vuonna 2022. Kasvua edellisestä vuodesta on 40 prosenttia. Välitön syy kuolemiin löytyy rikollisen maailman valtataisteluista, mutta poliittinen pohja tapahtumille luotiin vuosikymmeniä sitten, kirjoittaa toimittaja Blanche Sande Fokus-aikakauslehdessä.

Uuden vuoden aattona Tukholman esikaupungin hampurilaisravintolassa kuoli luoteihin vuoden 2022 viimeinen ja kuudeskymmeneskolmas ampumisten uhri. Edellisenä vuonna Ruotsissa ammuttiin hengiltä 45 ihmistä.

Ampumalla surmattujen määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2013. Vastaavien rikosten määrä Euroopassa on vähentynyt, joten Ruotsin suunta on aivan omansa. Ruotsin luvut ovat Suomen, Norjan ja Tanskan yhteenlaskettuihin numeroihin verrattuna kuusinkertaiset.

Tyhjiöillä on tapana täyttyä

Välitön syy ampumisten lisääntymiseen saattaa johtua alamaailman voimatasapainon häiriintymisestä, valtatyhjiöistä ja pyrkimyksistä tyhjiöiden täyttämiseen.

– Eräs olettamus on tasapainon järkkyminen alamaailmassa, koska poliisi on kyennyt omilla toimillaan puuttumaan rikollisten salattuun viestintään. Myös suuret huumeiden ja käteisen rahan takavarikot voivat jo itsessään johtaa konflikteihin, arvelee Malmön ylipiston kriminologian dosentti Manne Gerell Fokus-aikakauslehdessä.

Tukholmassa on meneillään räppäri Nils ”Einár” Grönbergin murhasta syksyllä 2021 alkunsa saanut kostojen ketju. Södertäljessä puolestaan seitsemän ihmistä kuollut sen jälkeen, kun poliisi korjasi kaduilta vankilaan kilpailevien jengien johtohahmot. Valtatyhjiöillä on rikollismaailmassakin monta halukasta täyttäjää.

– Syynä ovat monet tehdyt ja tekemättömät päätöksen vuosikymmenten ajalta, pohtii Gerell väkivallan hallitsematonta kasvua.

Väkivallan kasvua ei haluttu ottaa vakavasti

Maahanmuutto on ollut avainsana Ruotsissa kymmeniä vuosia. Ihmiset asettuivat lähiöihin ja tyhjiin asuntoihin, joista muut muuttivat pois. 30 vuotta sitten tehtiin päätöksiä, joiden seurauksena järjestäytynyt yhteiskunta tavallaan poistui ”hylätyiltä” alueilta.

– Kun tappava ammuskelu alkoi sitten lisääntyä kymmenen vuotta sitten, Ruotsilla ei ollut halua tai kykyä tarttua ongelmaan. Näin oli sekä poliitikkojen, että poliisin laita, Gerell sanoo.

SUOMEN UUTISET