

Päivän pointti: HS-päätoimittaja puhuu soopaa
PÄIVÄN POINTTI | Päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa Helsingin Sanomat vs Wille Rydman -tapauksesta.
HS-päätoimittaja Erja Yläjärvi on kohtuullisen skarppi tyyppi, mutta Rydman-tapauksessa hän puhuu soopaa. Niin käy usein ihmisille, jotka puhuvat omassa asiassaan.
Tapaus Wille Rydman on mennyt pahasti Helsingin Sanomien ihon alle. Jutussa ei ole enää pitkään aikaan ollut kyse tavanomaisesta journalismista, vaan asia on muuttunut kunnia- ja uskottavuuskysymykseksi.
Yläjärvi väittää, että koska syytettä ei nostettu, tämä OSOITTAA sen, että Rydmania koskeva HS-juttu piti paikkansa. Ei asia näin tietenkään mene. Asian toteavat ääneen lakiproffat Matti Tolvanen ja Tatu Hyttinen.
Heiltä kysyttiin. ”Ottiko syyttäjä kantaa siihen, pitääkö HS:n juttu jokaista lausetta myöten paikkansa?”
Tolvanen vastasi: ”Siihen syyttäjä ei tietenkään ottanut kantaa.”
Hyttinen: ”Tällaista tulkintaa syyttäjän päätöksistä ei voi tehdä.”
Omaa pohdintaa:
HS koosti lokajuttuaan kuukausien ajan. Se koosti juttunsa pelkästään Rydmania koskevista negatiivisista väitteistä ja jätti pois kaiken, mikä olisi tukenut Rydmanin kantaa. Esimerkiksi Binga Tupamäen Rydmania tukevat kommentit sivuutettiin täysin. Lopuksi kokonaisuutta paisuteltiin rajuilla spekulaatioilla. Antoiko uutisointi oikean kuvan asiasta? Ei tietenkään antanut, vaan tarkoituksellisen yksipuolisen. Koko sotku on lähtökohtaisesti Rydmanin katkeran ex-tyttöystävän kosto.
Journalismilla on suomalaisessa kansanvallassa erityinen tehtävä – poliitikkojen valvonta. Tämä on erittäin tärkeä tehtävä, ja sen suojaamiseksi on pystytetty erilaisia suojarakenteita. Nämä ovat demokratian kannalta keskeisiä. Maailman pimimpien kolkkien despotioissa tällaisia rakenteita ei ole, joten poliitikkojen on helppo hiljentää journalistinen kritiikki.
Suomi haluaa, että journalisteilla on laaja toimintavapaus. Näin asian kuuluu olla.
Mutta kaikella on kääntöpuolensa. Ne journalistiset suojamekanismit, joiden tehtävänä on turvata journalistien asema, mahdollistavat karkeankin vilungin.
Kun poliitikko nostaa kunnianloukkauskanteen toimittajaa vastaan, on syyte- ja tuomiokynnys äärimmäisen korkealla.
Syyttäjän tutkimuskynnys ylittyi HS:n väitteiden osalta. Tämä antaa ilmeisellä tavalla viitteitä siitä, että HS:n Rydman-lokatekstissä oli poikkeuksellisia elementtejä.
Mutta riittikö HS:n maalailu oikeudenkäyntiin asti? Ei riittänyt.
Suomalaisilla poliitiikoilla ei ole tosiasiallista suojaa virheelliseltä uutisoinnilta. En sano, että tämä on hyvä tai huono asia. Näin asia vain on.
Faktavirheet on helppoa saada oikaistuksi, mutta medioiden poliitikoista välittämiä negatiivisia mielikuvia on käytännön syistä mahdotonta saada oikaistuksi. Oikeusjärjestelmän kautta ei puututa erittäin räikeisiinkään ylilyönteihin.
Toimittajien mielipiteitä tai heidän luomiaan mielikuvia ei tarvitse oikaista.
Julkisen sanan neuvosto ei käytännössä koskaan asetu poliitikkojen puolelle, omaa ammattikuntaansa vastaan.
Jos media haluaa maalata ilmeisen valheellista kuvaa siitä, että korkea poliitikko haluaa tappaa/jahdata/syödä lapsia, se voi sen tehdä. Tosiasiallista laillista suojaa ei poliitikoilla ole.
Asetelma mahdollistaa karkeankin valehtelun ja fantastisten mielikuvien luonnin. Ja kuten vanha sanonta osuvasti toteaa: tilaisuus tekee varkaan.
Toisaalta: poliitikoilla on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet itsensä puolustamiseen.
HS vastaan Wille Rydman -tapauksen lopputulemaksi näyttäisi jäävän se, että:
a) HS sai alkuperäiselle lokajutulleen paljon lukijoita sekä
b) roimasti kritiikkiä,
c) kumpaakaan osapuolta ei viety oikeussaliin,
d) Rydman nousi ministeriksi,
e) silloinen päätoimittaja Kaius Niemi lohtukännäsi itsensä useiden päällekkäisten kohujen takia itsensä ex-päätoimittajaksi,
f) HS:n tutkivaan tiimiin kuuluvan Samuli Suonpään ankara rikoshistoria paljastui Suomen Uutisten skuupin myötä, eikä hänen juttujaan ole sen koomin enää Hesarissa näkynyt.
Sen pituinen se.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ministeri Rydman sai eduskunnan luottamuksen
Viikon suosituimmat

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











