Peltokangas: Perussuomalaisten tavoitteet näkyvät hallitusohjelmassa ja budjetissa selkeästi

Viime viikolla eduskunnassa keskusteltiin hallituksen esityksestä talousarvioksi vuodelle 2024. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Mauri Peltokangas näkee perussuomalaisille tärkeiden kirjausten toteutuvan monelta osin budjetissa.

– Perussuomalaiset vaativat ennen eduskuntavaaleja mittavia leikkauksia kehitysapuun, panostuksia sisäiseen turvallisuuteen ja tuntuvia tiukennuksia maahanmuuttoon, Mauri Peltokangas summaa.

Kehitysapuun tuntuvia leikkauksia

Peltokangas toteaa, että kehitysapuun tulevien leikkauksien luetteleminen on kuin runoutta korville. Hän laskee, että koko hallituskauden säästöksi saadaan noin miljardi euroa.

– Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön tehdään 118 miljoonan euron leikkaus vuodelle 2024, 158 miljoonan leikkaus vuodelle 2025, 231 miljoonan leikkaus vuodelle 2026 ja 283 miljoonan leikkaus vuodelle 2027. Tähän lisätään vielä laina- ja kehitysmuotoiseen apuun tehtävät sopeutukset.

Turvallisuuteen tärkeitä panostuksia

Peltokangas iloitsee siitä, että poliisien määrää lisätään hallitusohjelman mukaisesti. Vaalikauden loppuun mennessä tavoitellaan 8 000 poliisin tehtävissä toimivaa henkilöä.

– Sitä varten poliisille ehdotetaan talousarvioesityksessä 17,5 miljoonan lisäystä. Tavoitteen mukainen pysyvä lisäys kehyskauden lopussa on noin 70 miljoonaa euroa.

Maahanmuutto ja rangaistukset kiristyvät

Suomelle haitallista maahanmuuttoa rajoitetaan kovalla kädellä.

– Hallitusohjelmassa on todella pitkä ja seikkaperäinen lista käytännön toimenpiteistä, mikä tulee maahanmuuttopolitiikkaan, Peltokangas toteaa ja luettelee:

– Esimerkiksi pakolaiskiintiö lasketaan 500 henkilöön vuodessa ja henkilöiden palauttamista lähtömaihin tehostetaan, mikäli edellytyksiä maassaololle ei ole. Lisäksi suojeluaseman voi menettää, jos henkilö matkustaessaan lomalle lähtömaahansa turvautuu sen suojeluun. Työperäisen maahanmuuton kohdalla työntekijän oleskeluluvan tulorajaa nostetaan siten, että se on alakohtainen TES:in minimi mutta vähintään 1 600 euroa.

Peltokangas muistuttaa, että myös rangaistuksia kiristetään. Hän mainitsee esimerkkinä sen, että rikoksen liittyminen katujengitoimintaan määritellään erilliseksi rikoksen koventamisperusteeksi.

– Myös törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotetaan neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta, Peltokangas sanoo.

Ruotsi olkoon varoittava esimerkki

Peltokankaan mukaan Suomea kohtaa sisäisesti samankaltaisia ongelmia kuin ne, joiden kanssa Ruotsi painii päivittäin ja on paininut jo vuosia. Hän muistuttaa kuitenkin, että mittakaava Suomessa on vielä pienempi, mutta pitää silti Ruotsia varoittavana esimerkkinä siitä, mihin liian löysä maahanmuuttopolitiikka voi pahimmillaan johtaa.

– On täysin käsittämätöntä, että vieläkin jotkut oppositiossa väittävät, että esimerkiksi jengirikollisuudella ei sinänsä ole mitään tekemistä maahanmuuttopolitiikan kanssa. Ammattilaiset sanovat että rikollis- ja katujengeissä reilusti yli 90 prosenttia porukasta on maahanmuuttajataustaisia, Peltokangas ihmettelee.

Suunnanmuutos on tehtävä nyt

Peltokangas vieraili puheenjohtamansa hallintovaliokunnan kanssa matkalla Ruotsissa lokakuun alussa. He kävivät vierailulla esimerkiksi Brottsförebyggande rådetissa (BRÅ), jonka tehtävänä on muun muassa kriminaalipoliittisen asiantuntijuuden tukeminen ja rikosten torjuntatyön edistäminen sekä Ruotsin eduskunnassa eli riksdagenissa, jossa he tapasivat vastinvaliokunnan justitieutskottetin jäseniä.

– Pääviesti Ruotsin matkalta jäi hyvin kirkkaasti mieleen: ’’Älkää te siellä Suomessa tehkö samoja virheitä, kuin mitä me täällä Ruotsissa teimme. Ottakaa opiksi tästä.’’, Peltokangas summaa.