Mika Raatikainen. Arkistokuvaa. / Matti Matikainen
Perussuomalaiset nosti ryhmäpuheessaan esille EU:n puolustuksellisen ulottuvuuden, kun eduskunta pui hallituksen selontekoa EU:n taisteluosastosta. Perussuomalaiset kannattaa EU:n puolustuksellisen ulottuvuuden kehittämistä.
Ryhmäpuhuja Mika Raatikainen arvioi, että tulevaisuudessa Suomen taisteluosastotoimintaan osallistumista on edelleen pyrittävä tarkastelemaan kriittisesti.
– Vuodesta 2018 EU:n taisteluosastojen uudistamissuunnitelmien mukaisesti taisteluosastot ovat valmiudessa kokonaisen vuoden ajan ja vastuuta tullaan jakamaan tasaisemmin kaikkien osallistuvien maiden kesken. Lisäksi on puhuttu taisteluosastojen yhteisrahoituksen kasvattamisesta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä yhteisrahoitus madaltaisi kynnystä joukkojen käyttämiselle ja tukisi täten Suomen tavoitetta EU:n puolustuksellisen ulottuvuuden kehittämisestä, Raatikainen totesi.
Vaikka EU:n taistelujoukkoja ei ole käytetty ja niitä on eduskunnassakin arvosteltu, Suomi on kuitenkin pitänyt perusteltuna osallistua taisteluosastotoimintaan.
– Osallistuminen tukee Suomen sotilaallisen toimintakyvyn kehittämistä ja näin tuemme Suomelle tärkeää EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä, Raatikainen puhui.
Hallituksen selonteon mukaan taistelujoukon käytön puute johtuu yhtenäisen poliittisen tahdon puutteesta, taakanjakokysymyksistä ja valmiusvuorossa olevan taisteluosaston sopivuudesta ajankohtaisen kriisinhallintatehtävän hoitamiseen.
Puhkeavaan kriisiin tai konfliktiin muodostettavan EU:n yksimielisen kannan haasteet korostuvat nopeaa päätöksentekoa vaadittaessa. Yhtenäisen tilannekuvan muodostaminen on osoittautunut hankalaksi. Taisteluosaston käytön toinen merkittävä kynnyskysymys on operaatioihin liittyvät kustannukset ja kysymys taakanjaosta.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Lue lisää
